Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Fri, 30 Nov 2012 14:09:34 +0200 fi Valtaväestön edustajilla ei ole todellista kosketusta vähemmistöjen asioihin http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125834-integraation-lahdettava-vahemmistojen-sisalta <p>Helsingin Sanomat uutisoi (29.11.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n laajasta tutkimuksesta, jonka mukaan maahanmuuttajat voivat fyysisesti ja henkisesti huonosti. THL on selvittänyt kurdi-, somali- ja venäläistaustaisten vähemmistöjen hyvinvointia Suomessa. Erityisen huolestuttava tilanne on omalla yhteisölläni, kurdeilla.</p><p>Asian myönteinen puoli on se, että tällä kertaa poikkeuksellisesti juuri näkymätön kurdivähemmistö nousi esille. Kahden muun tässä tutkimuksessa olleen ryhmän tilanne puolestaan nousee aika usein esille. Venäläiset ovat suurin ryhmä, somalit ihonvärinsä ja ainakin oletetusti myös kulttuurinsa puolesta hyvin suomalaisista poikkeava ja siksi huomiota herättävä ryhmä.</p><p>Juuri terveyden ja nimenomaan kurdien heikon tilanteen esille nousemisen pitäisi saada maahanmuuttajien kotouttamisesta ja etnisestä yhdenvertaisuudesta vastaavat viranomaiset arvioimaan toimintaansa melko radikaalisti uudelleen. Yksinkertaistettuna tämän pitäisi tarkoittaa ensisijaisen huomion kiinnittämistä valtaväestön todellisen tai oletetun rasismin sijaan vähemmistöjen sisällä yksilöihin kohdistuvaan syrjintään.</p><p>Rasismia ja siihen puuttumista ei voi väheksyä, mutta tosiasiassa yhdenvertaisuuden toteutuminen vähemmistöihin kuuluville ei ole mahdollista puuttumatta vähemmistöjen sisällä vallitseviin haitallisiin perinteisiin ja rooleihin. Näitä kulttuureihin liittyviä asioita ovat esimerkiksi somaleilla hyvin konservatiivisen uskonnollisuuden nousu, kurdeilla kunniaväkivalta sekä romaneilla väistämisvelvollisuus ja kulttuurista johtuvat poikkeukselliset asumisjärjestelyt. Muillakin ryhmillä on näitä ja/tai muita kulttuurista johtuvia haitallisia perinteitä, joihin pitää puuttua.</p><p>Maahanmuuttokeskustelu Suomessa on juuttunut jo vuosien ajan siihen, saako Suomeen tulla maahanmuuttajia. On korkea aika päästä tosissaan keskusteluun siitä, miten täällä ollaan. Asian edistymistä vaikeuttaa se, että – toisin kuin vaikka seksuaalivähemmistöjä, vammaisia tai ruotsinkielisiä – maahanmuuttajia eivät kotouttamisessa tai yhdenvertaisuuden valvonnassa edusta maahanmuuttajat vaan heidän asiantuntijoinaan esiintyvät valtaväestön edustajat.</p><p>Vähemmistöjen ulkopuolella asuvilla valtaväestön edustajilla ei kuitenkaan ole todellista kosketusta vähemmistöryhmien sisälle. Eikä varsinkaan uskallusta puuttua vähemmistöjen sisällä tapahtuvaan syrjintään. Siksi kotouttamis- ja yhdenvertaisuusviranomaisilla ei joko ole ehdotuksia tällaiseen syrjintään ja syrjäytymiseen puuttumiseen tai ehdotukset ovat todellisuudelle vieraita. Tilanne vaatii pikaista maahanmuuttajien merkittävää mukaanottoa kotouttamisen ja yhdenvertaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kirjoittaja on lakimies ja tietokirjailija sekä Etelä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja (2011 - 2015)</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat uutisoi (29.11.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n laajasta tutkimuksesta, jonka mukaan maahanmuuttajat voivat fyysisesti ja henkisesti huonosti. THL on selvittänyt kurdi-, somali- ja venäläistaustaisten vähemmistöjen hyvinvointia Suomessa. Erityisen huolestuttava tilanne on omalla yhteisölläni, kurdeilla.

Asian myönteinen puoli on se, että tällä kertaa poikkeuksellisesti juuri näkymätön kurdivähemmistö nousi esille. Kahden muun tässä tutkimuksessa olleen ryhmän tilanne puolestaan nousee aika usein esille. Venäläiset ovat suurin ryhmä, somalit ihonvärinsä ja ainakin oletetusti myös kulttuurinsa puolesta hyvin suomalaisista poikkeava ja siksi huomiota herättävä ryhmä.

Juuri terveyden ja nimenomaan kurdien heikon tilanteen esille nousemisen pitäisi saada maahanmuuttajien kotouttamisesta ja etnisestä yhdenvertaisuudesta vastaavat viranomaiset arvioimaan toimintaansa melko radikaalisti uudelleen. Yksinkertaistettuna tämän pitäisi tarkoittaa ensisijaisen huomion kiinnittämistä valtaväestön todellisen tai oletetun rasismin sijaan vähemmistöjen sisällä yksilöihin kohdistuvaan syrjintään.

Rasismia ja siihen puuttumista ei voi väheksyä, mutta tosiasiassa yhdenvertaisuuden toteutuminen vähemmistöihin kuuluville ei ole mahdollista puuttumatta vähemmistöjen sisällä vallitseviin haitallisiin perinteisiin ja rooleihin. Näitä kulttuureihin liittyviä asioita ovat esimerkiksi somaleilla hyvin konservatiivisen uskonnollisuuden nousu, kurdeilla kunniaväkivalta sekä romaneilla väistämisvelvollisuus ja kulttuurista johtuvat poikkeukselliset asumisjärjestelyt. Muillakin ryhmillä on näitä ja/tai muita kulttuurista johtuvia haitallisia perinteitä, joihin pitää puuttua.

Maahanmuuttokeskustelu Suomessa on juuttunut jo vuosien ajan siihen, saako Suomeen tulla maahanmuuttajia. On korkea aika päästä tosissaan keskusteluun siitä, miten täällä ollaan. Asian edistymistä vaikeuttaa se, että – toisin kuin vaikka seksuaalivähemmistöjä, vammaisia tai ruotsinkielisiä – maahanmuuttajia eivät kotouttamisessa tai yhdenvertaisuuden valvonnassa edusta maahanmuuttajat vaan heidän asiantuntijoinaan esiintyvät valtaväestön edustajat.

Vähemmistöjen ulkopuolella asuvilla valtaväestön edustajilla ei kuitenkaan ole todellista kosketusta vähemmistöryhmien sisälle. Eikä varsinkaan uskallusta puuttua vähemmistöjen sisällä tapahtuvaan syrjintään. Siksi kotouttamis- ja yhdenvertaisuusviranomaisilla ei joko ole ehdotuksia tällaiseen syrjintään ja syrjäytymiseen puuttumiseen tai ehdotukset ovat todellisuudelle vieraita. Tilanne vaatii pikaista maahanmuuttajien merkittävää mukaanottoa kotouttamisen ja yhdenvertaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa.

 

Kirjoittaja on lakimies ja tietokirjailija sekä Etelä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja (2011 - 2015)

]]>
26 http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125834-integraation-lahdettava-vahemmistojen-sisalta#comments Fri, 30 Nov 2012 12:09:34 +0000 Husein Muhammed http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125834-integraation-lahdettava-vahemmistojen-sisalta
Virallinen ja vähemmän virallinen kiitos http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122846-virallinen-ja-vahemman-virallinen-kiitos Lämmin kiitos jokaisesta 483 äänestä. Ne riittivät varasijaan Helsingissä. Olen oikein tyytyväinen tulokseen. Työtä kaupunkilaisten hyväksi jatkan kaupungin lauta-, johto- ja neuvottelukunnissa.<br /><br />Kaunista syksynjatkoa!<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Lämmin kiitos jokaisesta 483 äänestä. Ne riittivät varasijaan Helsingissä. Olen oikein tyytyväinen tulokseen. Työtä kaupunkilaisten hyväksi jatkan kaupungin lauta-, johto- ja neuvottelukunnissa.

Kaunista syksynjatkoa!
]]>
4 http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122846-virallinen-ja-vahemman-virallinen-kiitos#comments Mon, 29 Oct 2012 12:00:12 +0000 Husein Muhammed http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122846-virallinen-ja-vahemman-virallinen-kiitos
”Länsimaistuneiden” lasten lähettämiseen puututtava pikaisesti! http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121889-%E2%80%9Dlansimaistuneiden%E2%80%9D-lasten-lahettaminen-puututtava-pikaisesti <p>Helsingin Sanomat kirjoitti Sunnuntai-sivuillaaan ilmiöstä, jossa osa maahanmuuttajista lähettää väkisin nuoren lapsensa entiseen&nbsp;kotimaahansa tai johonkin sen naapurimaahan sukulaisten luokse. Asia on ollut myös aiemmin mediassa on ollut jonkin verran esillä. Mistä oikein on kyse</p><p>On epäilty, että ainakin osa lapsista on lähetetty väkisin sen vuoksi, että vanhemmat ovat kokeneet lasten liiaksi ”länsimaalaistuneen”. Myös osa haastatelluista vanhemmista ja maahanmuuttajien parissa työskentelevät ihmiset ovat kertoneet lasten lähettämisen taustalla olevan vanhempien huoli lasten ”länsimaistumisesta”.</p><p>Osa vanhemmista lähettää vapaaehtoisesti lapsensa joksikin aikaa entiseen kotimaahansa, jotta lapsi voisi oppia äidinkieltään tai tutustua omaan kansansa tai kulttuuriin taikka opiskella omaa uskontoaan. Periaatteessa tämä ei eroa siitä kuin, jos ulkosuomalaiset lähettäisivät lapsensa joksikin aikaa Suomeen.</p><p>Osa vanhemmista pyrkii kuitenkin lähettämään lapsensa entiseen kotimaahansa oman kulttuurinsa pariin, jotta saisi lapsensa eroon esimerkiksi rikollisuudesta, jos lapsi on ajautunut sen pariin. Monen lapsensa ulkomaille lähettäneen vanhemman huoli lapsen ”länsimaistumisesta” osoittautuukin tarkemmin kysellen huoleksi nuoren alkoholi- tai huumeiden käytöstä. Maahanmuuttajataustaisille muslimivanhemmille, varsinkin kielitaidottomille ja sopeutumattomille, ”länsimaisuus” saattaa tarkoittaa nimenomaan alkoholia, huumeita, nuorten tottelematonta ja esiaviollisia suhteita, lyhyesti sanottuna kaikkea epätoivottavaa ja negatiivista.</p><p>Vanhempien pyrkimys saada lapsensa eroon rikollisuudesta on hyvinkin ymmärrettävää, mutta lapsen lähettäminen väkisin entiseen kotimaahansa ei kuitenkaan ole yleensä mikään hyvä ratkaisu. Tottelematon nuori tuskin tottelee sen enempää sukulaisiaan kuin on totellut vanhempiaankaan. Lisäksi hän saattaa ajautua entistä pahemmin rikollisuuden pariin sellaisissa maissa, joissa on vielä otollisimmat olosuhteet rikollisuudelle, niin kuin monissa kehitysmaissa on.</p><p>Myös lapsen lähettäminen oman kansansa kulttuurin pariin voidaan ymmärtää, mutta tuskin silläkään aina saadaan toivottua tulosta, nuoren saamista eroon rikollisuudesta. Myös uskonnonopetukseen lähettäminen voi periaatteessa olla hyvä asia. Erityisen vaarallista on kuitenkin se, että vaikka uskonnolliset koulut muslimimaissa eivät yleensä olekaan radikaaleja – joskin lähes poikkeuksetta hyvin konservatiivisia – opiskelijoiden joukossa ja koulun liepeillä liikkuu monesti myös radikaaleja islamisteja, jotka voivat houkutella nuoren rikollisuuden pariin, pahimmassa tapauksissa yllyttää jopa terrorismiin.<br /><br />Törkeintä asiassa on kuitenkin lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksien vakava polkeminen. Nyt pitää vaatia päättäjiltä selkeää puuttumista asiaan ja pikaisia ratkaisuja ongelmaan. Vanhemmille on annettava selvä viesti, että näin ei voi toimia joutumatta vastuuseen.<br /><br /><a href="http://www.husein.fi">www.husein.fi</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat kirjoitti Sunnuntai-sivuillaaan ilmiöstä, jossa osa maahanmuuttajista lähettää väkisin nuoren lapsensa entiseen kotimaahansa tai johonkin sen naapurimaahan sukulaisten luokse. Asia on ollut myös aiemmin mediassa on ollut jonkin verran esillä. Mistä oikein on kyse

On epäilty, että ainakin osa lapsista on lähetetty väkisin sen vuoksi, että vanhemmat ovat kokeneet lasten liiaksi ”länsimaalaistuneen”. Myös osa haastatelluista vanhemmista ja maahanmuuttajien parissa työskentelevät ihmiset ovat kertoneet lasten lähettämisen taustalla olevan vanhempien huoli lasten ”länsimaistumisesta”.

Osa vanhemmista lähettää vapaaehtoisesti lapsensa joksikin aikaa entiseen kotimaahansa, jotta lapsi voisi oppia äidinkieltään tai tutustua omaan kansansa tai kulttuuriin taikka opiskella omaa uskontoaan. Periaatteessa tämä ei eroa siitä kuin, jos ulkosuomalaiset lähettäisivät lapsensa joksikin aikaa Suomeen.

Osa vanhemmista pyrkii kuitenkin lähettämään lapsensa entiseen kotimaahansa oman kulttuurinsa pariin, jotta saisi lapsensa eroon esimerkiksi rikollisuudesta, jos lapsi on ajautunut sen pariin. Monen lapsensa ulkomaille lähettäneen vanhemman huoli lapsen ”länsimaistumisesta” osoittautuukin tarkemmin kysellen huoleksi nuoren alkoholi- tai huumeiden käytöstä. Maahanmuuttajataustaisille muslimivanhemmille, varsinkin kielitaidottomille ja sopeutumattomille, ”länsimaisuus” saattaa tarkoittaa nimenomaan alkoholia, huumeita, nuorten tottelematonta ja esiaviollisia suhteita, lyhyesti sanottuna kaikkea epätoivottavaa ja negatiivista.

Vanhempien pyrkimys saada lapsensa eroon rikollisuudesta on hyvinkin ymmärrettävää, mutta lapsen lähettäminen väkisin entiseen kotimaahansa ei kuitenkaan ole yleensä mikään hyvä ratkaisu. Tottelematon nuori tuskin tottelee sen enempää sukulaisiaan kuin on totellut vanhempiaankaan. Lisäksi hän saattaa ajautua entistä pahemmin rikollisuuden pariin sellaisissa maissa, joissa on vielä otollisimmat olosuhteet rikollisuudelle, niin kuin monissa kehitysmaissa on.

Myös lapsen lähettäminen oman kansansa kulttuurin pariin voidaan ymmärtää, mutta tuskin silläkään aina saadaan toivottua tulosta, nuoren saamista eroon rikollisuudesta. Myös uskonnonopetukseen lähettäminen voi periaatteessa olla hyvä asia. Erityisen vaarallista on kuitenkin se, että vaikka uskonnolliset koulut muslimimaissa eivät yleensä olekaan radikaaleja – joskin lähes poikkeuksetta hyvin konservatiivisia – opiskelijoiden joukossa ja koulun liepeillä liikkuu monesti myös radikaaleja islamisteja, jotka voivat houkutella nuoren rikollisuuden pariin, pahimmassa tapauksissa yllyttää jopa terrorismiin.

Törkeintä asiassa on kuitenkin lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksien vakava polkeminen. Nyt pitää vaatia päättäjiltä selkeää puuttumista asiaan ja pikaisia ratkaisuja ongelmaan. Vanhemmille on annettava selvä viesti, että näin ei voi toimia joutumatta vastuuseen.

www.husein.fi

 

]]>
26 http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121889-%E2%80%9Dlansimaistuneiden%E2%80%9D-lasten-lahettaminen-puututtava-pikaisesti#comments Mon, 22 Oct 2012 13:48:37 +0000 Husein Muhammed http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121889-”lansimaistuneiden”-lasten-lahettaminen-puututtava-pikaisesti
"Puolueessamme on vain yksi kauhea rasisti" http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121471-puolueessamme-on-vain-yksi-kauhea-rasisti <p>Aamulla kahdeksan maissa Helsingin Kannelmäen juna-asemalla esitteitään jakoi muun muassa Perussuomalaisten ehdokas Pentti Helin.</p><p>Hän lähestyi minua, ojensi ystävällisesti esitteensä ja alkoi ihan oma-aloitteisesti kertomaan: "Tiedät varmaan, että [Jussi] Halla-aho&nbsp;kuuluu samaan puolueeseen, mutta hän on puolueemme <em>ainoa</em> kauhea rasisti... Olen varmasti menettämässä tosi paljon ääniä hänen takiaan."</p><p>Kun&nbsp;en ilmeisesti silminnähden vakuuttunut sanasta "ainoa", hän jatkoi: "No, onhan meillä niitä muitakin rasisteja mukana, mutta he eivät ole saaneet koulutusta."<br /><br />Jälkikäteen ajatellen minun olisi pitänyt antaa hänen kertoa lisää. Ehkä turhan malttamattomana kerroin liian nopeasti tehneeni jo äänestyspäätökseni: "Aion äänestää itseäni."</p><p>&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aamulla kahdeksan maissa Helsingin Kannelmäen juna-asemalla esitteitään jakoi muun muassa Perussuomalaisten ehdokas Pentti Helin.

Hän lähestyi minua, ojensi ystävällisesti esitteensä ja alkoi ihan oma-aloitteisesti kertomaan: "Tiedät varmaan, että [Jussi] Halla-aho kuuluu samaan puolueeseen, mutta hän on puolueemme ainoa kauhea rasisti... Olen varmasti menettämässä tosi paljon ääniä hänen takiaan."

Kun en ilmeisesti silminnähden vakuuttunut sanasta "ainoa", hän jatkoi: "No, onhan meillä niitä muitakin rasisteja mukana, mutta he eivät ole saaneet koulutusta."

Jälkikäteen ajatellen minun olisi pitänyt antaa hänen kertoa lisää. Ehkä turhan malttamattomana kerroin liian nopeasti tehneeni jo äänestyspäätökseni: "Aion äänestää itseäni."

 


 

 

]]>
43 http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121471-puolueessamme-on-vain-yksi-kauhea-rasisti#comments Fri, 19 Oct 2012 05:48:32 +0000 Husein Muhammed http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121471-puolueessamme-on-vain-yksi-kauhea-rasisti
Tolkkua alueellistamiseen! http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121315-loppu-alueellistamiselle <p>Viime vuosina&nbsp;Helsinki on menettänyt tuhansia työpaikkoja valtion virastojen alueellistamisen myötä. Vaikka työpaikat siirtyvät, henkilöstö jää useimmiten pääkaupunkiseudulle ja vaihtaa työpaikkaa. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että vain noin kymmenen prosenttia työntekijöistä on siirtynyt viraston mukana. </p><p class="articleParagraph">Alueellistamisen seurauksena ihmiset menettävät työpaikkansa. Työpaikat sen sijaan viedään alueille, joissa ei ole tarjolla pätevää työvoimaa. </p><p class="articleParagraph">Jos ihminen muuttaa työpaikkansa perässä kauas pääkaupunkiseudulta, hänen perheensäkin joutuu muuttamaan. Tällöin puolestaan puolisolla on vaikeuksia löytää työpaikka uudesta, usein pienestä kotikunnasta. Myös lapset joutuvat erilleen kavereistaan ja muutenkin itselleen tutusta ympäristöstä. </p><p class="articleParagraph">Osa siirtyvistä työntekijöistä joutuu olemaan viikot erillään pääkaupunkiseudulla asuvasta perheestään tai sitten pendelöimään päivittäin useamman sadan kilometrin matkan. Matkustelu rasittaa niin työntekijää, perhettä kuin ympäristöäkin.</p><p class="articleParagraph">Toisaalta nykymuotoinen alueellistamispolitiikka on vain tekohengitystä pääkaupunkiseudulta kuoleville pikkukylille ja kunnille. Työpaikkojen siirrolle ei ikinä tulla saavuttamaan sellaista tilannetta, että kuolevat pikkupaikkakunnat saataisiin elpymään pysyvästi.</p><p class="articleParagraph">Alueellistamisen etujen pitää olla todellisia. Nykyisten valtion työpaikkojen siirto Helsingistä maakuntakeskuksiin ei säästä oikeasti eikä ole työntekijöiden edun mukaista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime vuosina Helsinki on menettänyt tuhansia työpaikkoja valtion virastojen alueellistamisen myötä. Vaikka työpaikat siirtyvät, henkilöstö jää useimmiten pääkaupunkiseudulle ja vaihtaa työpaikkaa. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että vain noin kymmenen prosenttia työntekijöistä on siirtynyt viraston mukana.

Alueellistamisen seurauksena ihmiset menettävät työpaikkansa. Työpaikat sen sijaan viedään alueille, joissa ei ole tarjolla pätevää työvoimaa.

Jos ihminen muuttaa työpaikkansa perässä kauas pääkaupunkiseudulta, hänen perheensäkin joutuu muuttamaan. Tällöin puolestaan puolisolla on vaikeuksia löytää työpaikka uudesta, usein pienestä kotikunnasta. Myös lapset joutuvat erilleen kavereistaan ja muutenkin itselleen tutusta ympäristöstä.

Osa siirtyvistä työntekijöistä joutuu olemaan viikot erillään pääkaupunkiseudulla asuvasta perheestään tai sitten pendelöimään päivittäin useamman sadan kilometrin matkan. Matkustelu rasittaa niin työntekijää, perhettä kuin ympäristöäkin.

Toisaalta nykymuotoinen alueellistamispolitiikka on vain tekohengitystä pääkaupunkiseudulta kuoleville pikkukylille ja kunnille. Työpaikkojen siirrolle ei ikinä tulla saavuttamaan sellaista tilannetta, että kuolevat pikkupaikkakunnat saataisiin elpymään pysyvästi.

Alueellistamisen etujen pitää olla todellisia. Nykyisten valtion työpaikkojen siirto Helsingistä maakuntakeskuksiin ei säästä oikeasti eikä ole työntekijöiden edun mukaista.

]]>
9 http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121315-loppu-alueellistamiselle#comments Thu, 18 Oct 2012 06:01:58 +0000 Husein Muhammed http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121315-loppu-alueellistamiselle
Enimmäiskiintiöiden sijaan vähimmäiskiintiö maahanmuuttajaoppilaille http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121176-enimmaiskiintioiden-sijaan-vahimmaiskiintio-maahanmuuttajaoppilaille <p>Vaalien alla moni ehdokas on vaatinut, että maahanmuuttajaoppilaille pitäisi asettaa enimmäiskiintiö. Ehdokkaiden mielestä maahanmuuttajaoppilaiden määrä ei saisi ylittää tiettyä prosenttia koulun tai yksittäisen luokan oppilaista. Tarkkaa prosenttia ei kuitenkaan joko esitä tai esitetyt prosentit eroavat toisistaan huomattavastikin.</p><p>Käytännössä kaikissa Länsi-Euroopan maissa on suhteellisesti Suomea enemmän maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Muissa maissa ei ole tiettävästi vastaavia kiintiöitä.</p><p>Suomessa kiintiöitä perustellaan sillä, että monen maahanmuuttajataustaisen oppilaan kotikieli ei ole suomi – eli kielitaito on koulun alussa usein heikko. Liian monen heikosti suomea osaavan läsnäolo samassa luokassa vaatii opettajalta erityistä huomiota, mikä voi vähentää muiden oppilaiden mahdollisuutta saada riittävää ja tehokasta opetusta.</p><p>Jos taas koulussa on vain vähän suomenkielisiä oppilaita, maahanmuuttajalapsilla on huonommat mahdollisuudet oppia suomen kieltä. Kontaktit valtaväestöön voivat jäädä vähäiseksi.<br />Maahanmuuttajien asuttamilla alueilla on kantaväestönkin keskuudessa keskimääräistä enemmän huono-osaisuutta ja sosiaalisia ongelmia, mikä lisää opetuksen ja opettajien haasteita.<br />Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on erityisesti niillä alueilla, joissa asuu suhteellisen paljon maahanmuuttajia. Lisäksi maahanmuuttajaväestö on keskimäärin nuorempaa kuin kantaväestö, jolloin myös kouluikäisiä on enemmän suhteessa väestömäärään.</p><p>Aiemmin lapsen koulu määräytyi sen mukaan, millä alueella hän asui. Nyt valinnanvapautta on lisätty niin, että vanhemmat voivat päättää periaatteessa vapaasti, mihin kouluun lapsensa laittavat. Samaan aikaan jotkut haluavat rajoittaa maahanmuuttajataustaisten vanhempien mahdollisuutta valita edes lähikoulu lapselleen.</p><p>"Maahanmuuttajatausta" ei ole oikea kriteeri koulujen kohtaamien haasteiden ratkomiseen. Oppilaiden sulkeminen pois koulusta, "koska koulussa on liikaa maahanmuuttajia", olisi yhtä väärin kuin, jos suomalaissyntyisiltä koululaisilta evättäisiin mahdollisuus päästä lähikouluun sen perusteella, että sen "suomalaissyntyisten kiintiö" on täynnä.</p><p>Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Osa on syntynyt Suomessa ja osaa kieltä yhtä hyvin kuin kantaväestöön kuuluvat koululaiset. Osa taas on vasta muuttanut maahan. Osa maahanmuuttajaoppilaista ei osaa riittävästi opetuskieltä, suomea, mikä vie opettajalta tavallista enemmän aikaa.</p><p>Ratkaisu ei kuitenkaan löydy sulkemalla nämä oppilaat koulusta. Tarvitaan tehokasta kielenopetusta niille, jotka eivät osaa opetuskieltä riittävän hyvin. Pitkällä tähtäimellä ainoa toimiva ratkaisu olisi vaikuttaa asiaan kaupunkisuunnittelun ja asuntopolitiikan avulla. Gettoutumisen välttämiseksi kaikista kaupunginosista ja kouluista pitää tehdä viihtyisiä.<br />Kohu-uutisten aikaansaamiseksi media hakee yksinkertaisilta vaikuttavia, mutta huonosti toimivia ratkaisuehdotuksia. Kunpa joskus kysyttäisiin avoimesti, miten mahdolliset ongelmat ratkaistaan. Uskoisin kaikilta tulevan kiintiöitä paljon parempia ratkaisuehdotuksia.</p><p>Toisaalta, jos kiintiöiden uskottaisiin olevan ainoa oikea ratkaisu, toisenlaiset kiintiöt toimisivat todennäköisesti paljon tehokkaammin: asetetaan maksimikiintiöiden sijaan minimikiintiöt. Jokaisen koulun tulisi ottaa vastaan esimerkiksi viisi prosenttia maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Oppilailta ei saisi evätä koulupaikkaa lähikoulusta, mutta heitä pitäisi houkutella myös kouluihin, joissa on jo paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita.</p><p>Kiintiöt eivät siis koskisi suoraan oppilaita, vaan oppilaitoksia. Tällä hetkellä joissakin kouluissa parikymmentä, jopa kolmekymmentä prosenttia oppilaista on vieraskielisiä, kun taas toisissa kouluissa vieraskielisiä oppilaita ei juuri ole. Edelliset koulut ovat monesti lähiökouluja, jälkimmäiset keski- ja esikaupungin kouluja. Nämä ovat keskimäärin halutumpia. Myös osa maahanmuuttajavanhemmista laittaisi lapsensa mieluusti tällaisiin kouluihin.</p><p>Kouluille tavoitteeksi asetettu maahanmuuttajaoppilaiden minimikiintiö yhtäältä vähentäisi riskiä maahanmuuttajaoppilaiden kasautumisesta tiettyihin kouluihin. Toisaalta ne koulut, joissa on vähän maahanmuuttajataustaisia oppilaita, monipuolistuisivat ja niiden oppilaat saisivat kasvaa yhdessä erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa.</p><p><em>&nbsp;</em></p><p><em>Kirjoittaja on Helsingin kaupungin opetuslautakunnan varajäsen. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, että hänestä tulee varsinainen jäsen.</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalien alla moni ehdokas on vaatinut, että maahanmuuttajaoppilaille pitäisi asettaa enimmäiskiintiö. Ehdokkaiden mielestä maahanmuuttajaoppilaiden määrä ei saisi ylittää tiettyä prosenttia koulun tai yksittäisen luokan oppilaista. Tarkkaa prosenttia ei kuitenkaan joko esitä tai esitetyt prosentit eroavat toisistaan huomattavastikin.

Käytännössä kaikissa Länsi-Euroopan maissa on suhteellisesti Suomea enemmän maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Muissa maissa ei ole tiettävästi vastaavia kiintiöitä.

Suomessa kiintiöitä perustellaan sillä, että monen maahanmuuttajataustaisen oppilaan kotikieli ei ole suomi – eli kielitaito on koulun alussa usein heikko. Liian monen heikosti suomea osaavan läsnäolo samassa luokassa vaatii opettajalta erityistä huomiota, mikä voi vähentää muiden oppilaiden mahdollisuutta saada riittävää ja tehokasta opetusta.

Jos taas koulussa on vain vähän suomenkielisiä oppilaita, maahanmuuttajalapsilla on huonommat mahdollisuudet oppia suomen kieltä. Kontaktit valtaväestöön voivat jäädä vähäiseksi.
Maahanmuuttajien asuttamilla alueilla on kantaväestönkin keskuudessa keskimääräistä enemmän huono-osaisuutta ja sosiaalisia ongelmia, mikä lisää opetuksen ja opettajien haasteita.
Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on erityisesti niillä alueilla, joissa asuu suhteellisen paljon maahanmuuttajia. Lisäksi maahanmuuttajaväestö on keskimäärin nuorempaa kuin kantaväestö, jolloin myös kouluikäisiä on enemmän suhteessa väestömäärään.

Aiemmin lapsen koulu määräytyi sen mukaan, millä alueella hän asui. Nyt valinnanvapautta on lisätty niin, että vanhemmat voivat päättää periaatteessa vapaasti, mihin kouluun lapsensa laittavat. Samaan aikaan jotkut haluavat rajoittaa maahanmuuttajataustaisten vanhempien mahdollisuutta valita edes lähikoulu lapselleen.

"Maahanmuuttajatausta" ei ole oikea kriteeri koulujen kohtaamien haasteiden ratkomiseen. Oppilaiden sulkeminen pois koulusta, "koska koulussa on liikaa maahanmuuttajia", olisi yhtä väärin kuin, jos suomalaissyntyisiltä koululaisilta evättäisiin mahdollisuus päästä lähikouluun sen perusteella, että sen "suomalaissyntyisten kiintiö" on täynnä.

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Osa on syntynyt Suomessa ja osaa kieltä yhtä hyvin kuin kantaväestöön kuuluvat koululaiset. Osa taas on vasta muuttanut maahan. Osa maahanmuuttajaoppilaista ei osaa riittävästi opetuskieltä, suomea, mikä vie opettajalta tavallista enemmän aikaa.

Ratkaisu ei kuitenkaan löydy sulkemalla nämä oppilaat koulusta. Tarvitaan tehokasta kielenopetusta niille, jotka eivät osaa opetuskieltä riittävän hyvin. Pitkällä tähtäimellä ainoa toimiva ratkaisu olisi vaikuttaa asiaan kaupunkisuunnittelun ja asuntopolitiikan avulla. Gettoutumisen välttämiseksi kaikista kaupunginosista ja kouluista pitää tehdä viihtyisiä.
Kohu-uutisten aikaansaamiseksi media hakee yksinkertaisilta vaikuttavia, mutta huonosti toimivia ratkaisuehdotuksia. Kunpa joskus kysyttäisiin avoimesti, miten mahdolliset ongelmat ratkaistaan. Uskoisin kaikilta tulevan kiintiöitä paljon parempia ratkaisuehdotuksia.

Toisaalta, jos kiintiöiden uskottaisiin olevan ainoa oikea ratkaisu, toisenlaiset kiintiöt toimisivat todennäköisesti paljon tehokkaammin: asetetaan maksimikiintiöiden sijaan minimikiintiöt. Jokaisen koulun tulisi ottaa vastaan esimerkiksi viisi prosenttia maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Oppilailta ei saisi evätä koulupaikkaa lähikoulusta, mutta heitä pitäisi houkutella myös kouluihin, joissa on jo paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Kiintiöt eivät siis koskisi suoraan oppilaita, vaan oppilaitoksia. Tällä hetkellä joissakin kouluissa parikymmentä, jopa kolmekymmentä prosenttia oppilaista on vieraskielisiä, kun taas toisissa kouluissa vieraskielisiä oppilaita ei juuri ole. Edelliset koulut ovat monesti lähiökouluja, jälkimmäiset keski- ja esikaupungin kouluja. Nämä ovat keskimäärin halutumpia. Myös osa maahanmuuttajavanhemmista laittaisi lapsensa mieluusti tällaisiin kouluihin.

Kouluille tavoitteeksi asetettu maahanmuuttajaoppilaiden minimikiintiö yhtäältä vähentäisi riskiä maahanmuuttajaoppilaiden kasautumisesta tiettyihin kouluihin. Toisaalta ne koulut, joissa on vähän maahanmuuttajataustaisia oppilaita, monipuolistuisivat ja niiden oppilaat saisivat kasvaa yhdessä erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa.

 

Kirjoittaja on Helsingin kaupungin opetuslautakunnan varajäsen. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, että hänestä tulee varsinainen jäsen.

 

]]>
7 http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121176-enimmaiskiintioiden-sijaan-vahimmaiskiintio-maahanmuuttajaoppilaille#comments Wed, 17 Oct 2012 07:12:39 +0000 Husein Muhammed http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121176-enimmaiskiintioiden-sijaan-vahimmaiskiintio-maahanmuuttajaoppilaille
Helsinki + Espoo + Vantaa = Helsinki http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121024-helsinki-espoo-vantaa-helsinki <p>Pääkaupunkiseudun kuntien rajat ovat keinotekoisia. Suuri osa espoolaisista ja vantaalaisista paitsi käy töissä Helsingissä, myös muutenkin asioi täällä lähes päivittäin. Vaikka Helsinki tarjoaa laadukkaita palveluja myös muille pääkaupunkiseutulaisille, verorahat karkaavat kuitenkin kehyskuntiin. Esimerkiksi Espoon olemassaolo perustuu siihen, että&nbsp;noin puolet espoolaisista käy töissä Helsingissä mutta maksaa veronsa Espooseen. Ilman Stadin työpaikkoja Espoo ei olisi kauan pystyssä.</p><p>Keinotekoisten rajojen vuoksi on myös mahdotonta suunnitella tehokkaasti muun muassa koko metropolialueen liikennettä, maankäyttöä ja riittävien asuntojen rakentamista. Myös esimerkiksi&nbsp;keinotekoisiin kuntarajoihin perustuvat joukkoliikenteen lippuhinnat hankaloittavat alueen väestön sujuvaa liikkumista.<br /><br />Kuntauudistusta vastustavat esittävät yleensä, että kuntaliitosten sijaan pitäisi olla kuntien välisiä toimielimiä. Näin&nbsp;päätöksenteko kuitenkin karkaisi yhä enemmän&nbsp;demokraattisesti valituilta valtuutetuilta erinäisille komiteoille.<br /><br />Kannatan Espoon, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan liittämistä Helsinkiin!<br /><br />Husein Muhammed<br />Nro 979<br />Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääkaupunkiseudun kuntien rajat ovat keinotekoisia. Suuri osa espoolaisista ja vantaalaisista paitsi käy töissä Helsingissä, myös muutenkin asioi täällä lähes päivittäin. Vaikka Helsinki tarjoaa laadukkaita palveluja myös muille pääkaupunkiseutulaisille, verorahat karkaavat kuitenkin kehyskuntiin. Esimerkiksi Espoon olemassaolo perustuu siihen, että noin puolet espoolaisista käy töissä Helsingissä mutta maksaa veronsa Espooseen. Ilman Stadin työpaikkoja Espoo ei olisi kauan pystyssä.

Keinotekoisten rajojen vuoksi on myös mahdotonta suunnitella tehokkaasti muun muassa koko metropolialueen liikennettä, maankäyttöä ja riittävien asuntojen rakentamista. Myös esimerkiksi keinotekoisiin kuntarajoihin perustuvat joukkoliikenteen lippuhinnat hankaloittavat alueen väestön sujuvaa liikkumista.

Kuntauudistusta vastustavat esittävät yleensä, että kuntaliitosten sijaan pitäisi olla kuntien välisiä toimielimiä. Näin päätöksenteko kuitenkin karkaisi yhä enemmän demokraattisesti valituilta valtuutetuilta erinäisille komiteoille.

Kannatan Espoon, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan liittämistä Helsinkiin!

Husein Muhammed
Nro 979
Helsinki

]]>
13 http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121024-helsinki-espoo-vantaa-helsinki#comments Tue, 16 Oct 2012 08:18:07 +0000 Husein Muhammed http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121024-helsinki-espoo-vantaa-helsinki
Kamppailu sekularismin ja teokratian välillä http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/120311-kamppailu-sekularismin-ja-teokratian-valilla Yleensä luullaan virheellisesti, että islam on paitsi henkilökohtaista uskoa, myös erottamaton osa politiikkaa ja valtiota.&nbsp;Muslimitko eivät osaa erottaa politiikkaa ja uskontoa toisistaan? Tässä makuelämyksiä siitä, millaista vääntöä parhaillaan monissa muslimimaissa käydään. &nbsp;Sekoittamalla politiikkaa ja uskontoa ei vain pilata politiikkaa vaan myös - ehkä enemmänkin - uskontoa. Ponnekkaampaa keskustelua valtion ja uskonnon erottamisesta toisistaan tarvitaan myös&nbsp;länsimaihin! <br />Ja uskonoppineita tarvitaan tukemaan sekularismia, kuten Ayad Jamal Al-Din tässä mainiosti tekee:&nbsp;<a href="http://www.youtube.com/watch?v=EbUUNonUgE8&amp;feature=share">http://www.youtube.com/watch?v=EbUUNonUgE8&amp;feature=share</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Yleensä luullaan virheellisesti, että islam on paitsi henkilökohtaista uskoa, myös erottamaton osa politiikkaa ja valtiota.
 
Muslimitko eivät osaa erottaa politiikkaa ja uskontoa toisistaan? Tässä makuelämyksiä siitä, millaista vääntöä parhaillaan monissa muslimimaissa käydään.
 
Sekoittamalla politiikkaa ja uskontoa ei vain pilata politiikkaa vaan myös - ehkä enemmänkin - uskontoa. Ponnekkaampaa keskustelua valtion ja uskonnon erottamisesta toisistaan tarvitaan myös länsimaihin!

Ja uskonoppineita tarvitaan tukemaan sekularismia, kuten Ayad Jamal Al-Din tässä mainiosti tekee:
 
http://www.youtube.com/watch?v=EbUUNonUgE8&feature=share
]]>
14 http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/120311-kamppailu-sekularismin-ja-teokratian-valilla#comments Thu, 11 Oct 2012 07:15:25 +0000 Husein Muhammed http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/120311-kamppailu-sekularismin-ja-teokratian-valilla
Mellakoitsijoita ymmärretään liikaa! http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/117836-mellakoitsijoita-ymmarretaan-liikaa <p>Helsingin Sanomat julkaisi tänään&nbsp;21.9. akatemiatutkija Susanne Dahlgrenin ja professori Jaakko Hämeen-Anttilan haastattelun Muhammed-elokuvasta käynnistyneistä mellakoista. Varsinkin Dahlgren näyttää ymmärtävän hyvin paljon mellakoitsijoita. </p><p>Dahlgrenin mielestä profeetta Muhammedia pilkkaavaa videota linkitetään asioihin, jotka olisivat tapahtuneet muutenkin. Dahlgren perustelee muslimien kielteistä suhtautumista Yhdysvaltoihin Afganistanin ja Irakin sodalla sekä sillä, että amerikkalaiset eivät olisi auttaneet mielenosoittajia, joita kaduilla ammuttiin arabikevään aikana.</p><p>Dahlgren toteaa joidenkin muslimien kokevan, että länsimainen kulttuuri uhkaa islamia samalla tavalla kuin norjalainen sarjamurhaaja Anders Behring Breivik oikeutti tekoaan sillä, että islam uhkaa länttä.</p><p>Joskus tutkijat syyllistyvät turhan monimutkaisten syiden löytämiseen päivän tapahtumille. Näin tekee tällä kertaa myös Dahlgren. Videota seuranneissa mellakoissa on käytännössä ainoastaan vastustettu profeetta Muhammedin ”loukkaamista”. Afganistanin ja Irakin sota ovat jo ajat sitten jääneet pois muslimienemmistön päiväjärjestyksestä. Arabikevättäkin Yhdysvallat on auttanut enemmän kuin arabienemmistö on edes halunnut.</p><p>Vaikka mitä syitä mellakoille etsittäisiin, mellakoitsijoiden omasta mielestä kyse on nimenomaan siitä, että pilkkaavaa videota ei olisi saanut julkaista. Esimerkiksi Syyrian ulkopuolella mellakoita ei ole järjestetty sen vastustamiseksi, että maassa on kuollut jo kymmeniätuhansia muslimeja. Sen sijaan mellakoitsijat raivoavat siitä, että nettiin on ladattu typerä videopätkä. Tätä tutkija ei voi ohittaa esittämällä mellakoille "jalompia" syitä.</p><p>Osa muslimeista kuvittelee, että heidän uskontonsa pilkkaaminen loppuu, kunhan he esittävät olevansa riittävästi loukkaantuneita. Tämän suhteen he ovat täysin väärässä.</p><p>Profeetta Muhammedia pilkkaavaa materiaalia tulee jatkossakin, koska hänen puolestaan jaksetaan loukkaantua. Jeesusta ei enää jakseta vaivata, koska hänen puolestaan ei enää juuri kukaan loukkaannu. Jos siis me muslimit emme halua, että uskontoamme pilkataan, meidän ei kannattaisi niin paljon kiinnostua meihin kohdistuvasta typerästä pilailusta.</p><p>Itse asiassa muslimien enemmistö ei välitäkään koko pilasta. Heitä ärsyttää ja heidän suhteitaan länsimaalaisiin heikentää merkittävästi äärimuslimien riehuminen. Vähintä, mitä muslimienemmistö tarvitsee, on se, että kulttuurirelativistiset länsimaiset tutkijat puolustavat äärimuslimeja ja esittävät, että heidän raivonsa taustalla olisi muka jaloja syitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Husein Muhammed</p><p><em>Kirjoittaja on lakimies ja&nbsp;kirjailija&nbsp;sekä kuntavaaliehdokas Helsingissä.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat julkaisi tänään 21.9. akatemiatutkija Susanne Dahlgrenin ja professori Jaakko Hämeen-Anttilan haastattelun Muhammed-elokuvasta käynnistyneistä mellakoista. Varsinkin Dahlgren näyttää ymmärtävän hyvin paljon mellakoitsijoita.

Dahlgrenin mielestä profeetta Muhammedia pilkkaavaa videota linkitetään asioihin, jotka olisivat tapahtuneet muutenkin. Dahlgren perustelee muslimien kielteistä suhtautumista Yhdysvaltoihin Afganistanin ja Irakin sodalla sekä sillä, että amerikkalaiset eivät olisi auttaneet mielenosoittajia, joita kaduilla ammuttiin arabikevään aikana.

Dahlgren toteaa joidenkin muslimien kokevan, että länsimainen kulttuuri uhkaa islamia samalla tavalla kuin norjalainen sarjamurhaaja Anders Behring Breivik oikeutti tekoaan sillä, että islam uhkaa länttä.

Joskus tutkijat syyllistyvät turhan monimutkaisten syiden löytämiseen päivän tapahtumille. Näin tekee tällä kertaa myös Dahlgren. Videota seuranneissa mellakoissa on käytännössä ainoastaan vastustettu profeetta Muhammedin ”loukkaamista”. Afganistanin ja Irakin sota ovat jo ajat sitten jääneet pois muslimienemmistön päiväjärjestyksestä. Arabikevättäkin Yhdysvallat on auttanut enemmän kuin arabienemmistö on edes halunnut.

Vaikka mitä syitä mellakoille etsittäisiin, mellakoitsijoiden omasta mielestä kyse on nimenomaan siitä, että pilkkaavaa videota ei olisi saanut julkaista. Esimerkiksi Syyrian ulkopuolella mellakoita ei ole järjestetty sen vastustamiseksi, että maassa on kuollut jo kymmeniätuhansia muslimeja. Sen sijaan mellakoitsijat raivoavat siitä, että nettiin on ladattu typerä videopätkä. Tätä tutkija ei voi ohittaa esittämällä mellakoille "jalompia" syitä.

Osa muslimeista kuvittelee, että heidän uskontonsa pilkkaaminen loppuu, kunhan he esittävät olevansa riittävästi loukkaantuneita. Tämän suhteen he ovat täysin väärässä.

Profeetta Muhammedia pilkkaavaa materiaalia tulee jatkossakin, koska hänen puolestaan jaksetaan loukkaantua. Jeesusta ei enää jakseta vaivata, koska hänen puolestaan ei enää juuri kukaan loukkaannu. Jos siis me muslimit emme halua, että uskontoamme pilkataan, meidän ei kannattaisi niin paljon kiinnostua meihin kohdistuvasta typerästä pilailusta.

Itse asiassa muslimien enemmistö ei välitäkään koko pilasta. Heitä ärsyttää ja heidän suhteitaan länsimaalaisiin heikentää merkittävästi äärimuslimien riehuminen. Vähintä, mitä muslimienemmistö tarvitsee, on se, että kulttuurirelativistiset länsimaiset tutkijat puolustavat äärimuslimeja ja esittävät, että heidän raivonsa taustalla olisi muka jaloja syitä.

 

Husein Muhammed

Kirjoittaja on lakimies ja kirjailija sekä kuntavaaliehdokas Helsingissä.

]]>
116 http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/117836-mellakoitsijoita-ymmarretaan-liikaa#comments Fri, 21 Sep 2012 11:04:24 +0000 Husein Muhammed http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/117836-mellakoitsijoita-ymmarretaan-liikaa
Hyssytteleekö media vähemmistöjen rikoksia? http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113405-hyssytteleek%C3%B6-media-v%C3%A4hemmist%C3%B6jen-rikoksia <p>"Miksi media hyssyttelee vähemmistöjen rikoksia?", kysyi Suomen Kuvalehti kesäkuun numeron kannessa. Varsinaisen jutun lehti otsikoi kysymyksellä: "Jos somali syyllistyy rikokseen, pitääkö hänen etninen taustansa kertoa uutisessa?"</p><p>Lehti on asiaa varten haastatellut toimittajia, tutkijaa, nettipoliisia ja maahanmuuttovastaisen Homma ry:n puheenjohtajaa.</p><p>Haastattelu on tehty näennäisen puolueettomasti: kysytään eri tahojen näkemyksiä aiheesta. Tosiasiassa etukannen johdattelevan kysymyksen lisäksi koko haastattelu on sikäli johdatteleva, että haastatelluilta tivataan ensisijaisesti sitä, miksi he ovat jättäneet pois rikoksesta epäillyn etnisen taustan, vaikka se on sisältynyt poliisin tiedotteeseen.</p><p>Hieman yllättäen sensaatiohakuisina pidettyjen Iltalehden ja Uuden Suomen päätoimittajat puolustavat etnisen taustan jättämistä pois uutisesta, ellei sillä ole ilmeistä vaikutusta rikokseen. Sen sijaan oikeustoimittaja ja – odotetusti – maahanmuuttovastaisen järjestön edustaja puolustavat etnisen taustan mainitsemista.</p><p>Tiedotusvälineiden toimintaa sääntelevät journalistin ohjeet. Niiden mukaan etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.</p><p>Milloin sitten rikoksesta epäillyn, syytetyn tai tuomitun etninen taustaa kuuluu tai ei kuulu asiaan?</p><p>Ensinnäkin kannattaa tehdä ero kahden erilaisen tilanteen välillä: toisaalta silloin kun rikoksesta epäiltyä etsitään ja toisaalta silloin kun hänet on saatu kiinni. Jos rikoksesta epäilty on vapaalla jalalla ja poliisi pyytää yleisön vinkkejä, kaikki mahdollinen tieto voi olla tärkeää epäillyn kiinnisaamiseksi. Tällöin myös etnisen taustan, kansalaisuuden ja ihonvärin mainitsemisen on sallittua. Sen sijaan tapauksissa, joissa epäilty on jo otettu kiinni, etnisen taustan mainitseminen ei vaikuttane rikoksen selvittämiseen tai tuomioon.</p><p>Ne haastatellut, jotka puoltavat etnisen taustan mainitsemista kaikissa tapauksissa, pitävät avoimuutta tärkeänä. Mutta onko juuri etninen tausta se avoimuuden kannalta tärkein asia?</p><p>Mikäli rikos liittyy jotenkin etniseen taustaan tai kansalaisuuteen, sen mainitseminen voi toki olla tärkeää. Esimerkiksi laittomasti maahan tulevien kansalaisuus voidaan mainita. Myös mahdollisesta maahanmuuttajaryhmän ja suomalaisryhmän joukkotappelussa voisi mainita etnisen ryhmän. Myös "kunniaväkivallan" tai naisten sukuelinten silpomisen yhteydessä etninen tausta voi olla olennainen tieto, jotta rikoksen taustalla olevia kulttuurisia asioita voidaan käsitellä.</p><p>Mutta entä yksittäisissä rikoksissa? Pahoinpitelyssä, ryöstössä, veropetoksessa? Onko niissä olennaisin rikokseen liittyvä seikka rikoksesta epäillyn etninen tausta? Toisin sanoen: onko rikoksen tekijän etninen tausta saanut hänet syyllistymään kyseiseen rikokseen?</p><p>Hyssytteleekö media etnisten vähemmistöjen tekemiä rikoksia, kuten lehti etukannessaan väittää? Miksi? Entä mitä henkilöön liittyvää jää joitakin yksittäisiä, laajasti raportoituja rikoksia lukuun ottamatta pois: rikokseen syyllistyneen ammatti, varallisuus, ikä, paino, harrastukset, poliittinen vakaumus... Etnistä taustaa paljon suurempi vaikutus voi olla esimerkiksi ammatilla (veropetokset), harrastuksilla (pahoinpitelyt), poliittisella vakaumuksella (maahanmuuttajien pahoinpitelyt).</p><p>Maahanmuuttajien osuutta erityyppisistä rikoksista selvitetään melko tarkasti ja niistä myös uutisoidaan. Jos etninen tausta on niissä olennainen tieto, miksi näistä muista henkilöön liittyvistä asioista ei tehdä numeroa? "Maahanmuuttajuutta" pidetään olennaisena tietona, mutta miksi samalla ei tarkastella "maassamuuttajuutta": Miksi sillä on väliä, että henkilö on kaksikymmentä vuotta sitten muuttanut Helsinkiin Somaliasta, mutta sillä ei ole väliä, jos hän on muuttanut tänne Rovaniemeltä? Entä tekevätkö Rovaniemeltä muuttaneet enemmän vai vähemmän rikoksia kuin Lahdesta muuttaneet?</p><p>Etnisen taustan mainitsemista puolustava toimittaja peräänkuuluttaa avoimuutta. Avoimuus on kuitenkin valikoivaa: kaikista rikokseen syyllistyneen ominaisuuksista juuri "maahanmuuttajuudesta" tehdään numero. Se sopii tietysti etenkin maahanmuuttovastaisen järjestön agendaan: kun maahanmuuttajuus yhdistetään rikollisuuteen, maahanmuuttoa on helpompi vastustaa.</p><p>Esimerkiksi maassamuuttoa tai poliittisia liikkeitä ei taas voida samalla argumentilla vastustaa, koska niiden vaikutusta rikollisuuteen ei tutkita eivätkä toimittajat ole kiinnostuneista niistä ainakaan "tavallisten rikosten" yhteydessä. Etnisen taustan mainitsemista puolustavat toimittajat vetoavat siihen, että heidän tehtävänä on vain uutisoida. Johtopäätökset kuulemma jätetään lukijalle.</p><p>Ongelmana on, että tietyt etniset ryhmät liitetään rikoksiin, vaikka niiden valtaenemmistö ei koskaan syyllistyisi yhteenkään rikokseen. On tietysti oikein, että rikoksiin syyllistynyt maahanmuuttaja saa saman rangaistuksen kuin suomalainen. Lisäksi vakaviin rikoksiin syyllistynyt maahanmuuttaja voidaan myös karkottaa maasta. Sekin on oikein. Sen sijaan ei ole oikein, että kaikki hänen etniseen ryhmäänsä kuuluvat leimataan keskusteluissa rikollisiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Lue lisää kolumnejani: <a href="http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/11578">http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/11578</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Miksi media hyssyttelee vähemmistöjen rikoksia?", kysyi Suomen Kuvalehti kesäkuun numeron kannessa. Varsinaisen jutun lehti otsikoi kysymyksellä: "Jos somali syyllistyy rikokseen, pitääkö hänen etninen taustansa kertoa uutisessa?"

Lehti on asiaa varten haastatellut toimittajia, tutkijaa, nettipoliisia ja maahanmuuttovastaisen Homma ry:n puheenjohtajaa.

Haastattelu on tehty näennäisen puolueettomasti: kysytään eri tahojen näkemyksiä aiheesta. Tosiasiassa etukannen johdattelevan kysymyksen lisäksi koko haastattelu on sikäli johdatteleva, että haastatelluilta tivataan ensisijaisesti sitä, miksi he ovat jättäneet pois rikoksesta epäillyn etnisen taustan, vaikka se on sisältynyt poliisin tiedotteeseen.

Hieman yllättäen sensaatiohakuisina pidettyjen Iltalehden ja Uuden Suomen päätoimittajat puolustavat etnisen taustan jättämistä pois uutisesta, ellei sillä ole ilmeistä vaikutusta rikokseen. Sen sijaan oikeustoimittaja ja – odotetusti – maahanmuuttovastaisen järjestön edustaja puolustavat etnisen taustan mainitsemista.

Tiedotusvälineiden toimintaa sääntelevät journalistin ohjeet. Niiden mukaan etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Milloin sitten rikoksesta epäillyn, syytetyn tai tuomitun etninen taustaa kuuluu tai ei kuulu asiaan?

Ensinnäkin kannattaa tehdä ero kahden erilaisen tilanteen välillä: toisaalta silloin kun rikoksesta epäiltyä etsitään ja toisaalta silloin kun hänet on saatu kiinni. Jos rikoksesta epäilty on vapaalla jalalla ja poliisi pyytää yleisön vinkkejä, kaikki mahdollinen tieto voi olla tärkeää epäillyn kiinnisaamiseksi. Tällöin myös etnisen taustan, kansalaisuuden ja ihonvärin mainitsemisen on sallittua. Sen sijaan tapauksissa, joissa epäilty on jo otettu kiinni, etnisen taustan mainitseminen ei vaikuttane rikoksen selvittämiseen tai tuomioon.

Ne haastatellut, jotka puoltavat etnisen taustan mainitsemista kaikissa tapauksissa, pitävät avoimuutta tärkeänä. Mutta onko juuri etninen tausta se avoimuuden kannalta tärkein asia?

Mikäli rikos liittyy jotenkin etniseen taustaan tai kansalaisuuteen, sen mainitseminen voi toki olla tärkeää. Esimerkiksi laittomasti maahan tulevien kansalaisuus voidaan mainita. Myös mahdollisesta maahanmuuttajaryhmän ja suomalaisryhmän joukkotappelussa voisi mainita etnisen ryhmän. Myös "kunniaväkivallan" tai naisten sukuelinten silpomisen yhteydessä etninen tausta voi olla olennainen tieto, jotta rikoksen taustalla olevia kulttuurisia asioita voidaan käsitellä.

Mutta entä yksittäisissä rikoksissa? Pahoinpitelyssä, ryöstössä, veropetoksessa? Onko niissä olennaisin rikokseen liittyvä seikka rikoksesta epäillyn etninen tausta? Toisin sanoen: onko rikoksen tekijän etninen tausta saanut hänet syyllistymään kyseiseen rikokseen?

Hyssytteleekö media etnisten vähemmistöjen tekemiä rikoksia, kuten lehti etukannessaan väittää? Miksi? Entä mitä henkilöön liittyvää jää joitakin yksittäisiä, laajasti raportoituja rikoksia lukuun ottamatta pois: rikokseen syyllistyneen ammatti, varallisuus, ikä, paino, harrastukset, poliittinen vakaumus... Etnistä taustaa paljon suurempi vaikutus voi olla esimerkiksi ammatilla (veropetokset), harrastuksilla (pahoinpitelyt), poliittisella vakaumuksella (maahanmuuttajien pahoinpitelyt).

Maahanmuuttajien osuutta erityyppisistä rikoksista selvitetään melko tarkasti ja niistä myös uutisoidaan. Jos etninen tausta on niissä olennainen tieto, miksi näistä muista henkilöön liittyvistä asioista ei tehdä numeroa? "Maahanmuuttajuutta" pidetään olennaisena tietona, mutta miksi samalla ei tarkastella "maassamuuttajuutta": Miksi sillä on väliä, että henkilö on kaksikymmentä vuotta sitten muuttanut Helsinkiin Somaliasta, mutta sillä ei ole väliä, jos hän on muuttanut tänne Rovaniemeltä? Entä tekevätkö Rovaniemeltä muuttaneet enemmän vai vähemmän rikoksia kuin Lahdesta muuttaneet?

Etnisen taustan mainitsemista puolustava toimittaja peräänkuuluttaa avoimuutta. Avoimuus on kuitenkin valikoivaa: kaikista rikokseen syyllistyneen ominaisuuksista juuri "maahanmuuttajuudesta" tehdään numero. Se sopii tietysti etenkin maahanmuuttovastaisen järjestön agendaan: kun maahanmuuttajuus yhdistetään rikollisuuteen, maahanmuuttoa on helpompi vastustaa.

Esimerkiksi maassamuuttoa tai poliittisia liikkeitä ei taas voida samalla argumentilla vastustaa, koska niiden vaikutusta rikollisuuteen ei tutkita eivätkä toimittajat ole kiinnostuneista niistä ainakaan "tavallisten rikosten" yhteydessä. Etnisen taustan mainitsemista puolustavat toimittajat vetoavat siihen, että heidän tehtävänä on vain uutisoida. Johtopäätökset kuulemma jätetään lukijalle.

Ongelmana on, että tietyt etniset ryhmät liitetään rikoksiin, vaikka niiden valtaenemmistö ei koskaan syyllistyisi yhteenkään rikokseen. On tietysti oikein, että rikoksiin syyllistynyt maahanmuuttaja saa saman rangaistuksen kuin suomalainen. Lisäksi vakaviin rikoksiin syyllistynyt maahanmuuttaja voidaan myös karkottaa maasta. Sekin on oikein. Sen sijaan ei ole oikein, että kaikki hänen etniseen ryhmäänsä kuuluvat leimataan keskusteluissa rikollisiksi.

 

Lue lisää kolumnejani: http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/11578

]]>
108 http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113405-hyssytteleek%C3%B6-media-v%C3%A4hemmist%C3%B6jen-rikoksia#comments Wed, 08 Aug 2012 07:29:33 +0000 Husein Muhammed http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113405-hyssytteleekö-media-vähemmistöjen-rikoksia