*

Husein Muhammed Ehdolla Helsingissä nro 979 - www.husein.fi

Kotoutuksesta ja maahanmuuttokeskustelusta Suomessa

Heti alkuun on syytä myöntää, että maahanmuuttajien kotoutus ja sopeutuminen Suomeen ei onnistu kovinkaan hyvin. Kunnat ovat olleet velvollisia toteuttamaan kotoutuksen tietyssä kolmen vuoden ajassa. Ne ovat viime aikoina valittaneet kovin resurssien puutetta. Muutenkin, kotoutusta on leimannut vaihteleva taso, sekä suuret jonot ja kotoutuksen alkamisen viivästyminen. 

Nyt sisäasianministeriö on ehdottanut poikkihallinnollista kokeilulakia. Kokeilun pitäisi alkaa tänä vuonna ja siihen osallistuisi 6-10 kuntaa. Tavoitteena on löytää innovatiivisia kotoutuskeinoja. Puhutaan kolmen polun kotoutuksesta; se alkaa maahanmuuttajan tarve- ja osaamiskartoituksella. 

Keskeistä on vuoden kestävä alkukoulutus, jonka sisältö vaihtelee kohderyhmittäin. Painopiste on kieli- ja yhteiskuntakoulutuksessa. Työelämän polun maahanmuuttajille haetaan nopeaa työllistymistä. Erityistukea tarvitsevat voivat kokeilla uusia ja joustavia oppimismalleja esim. päiväkodeissa ja kouluissa. Kolmas polku on lapsille ja nuorille, jossa pyritään turvaamaan varhaisella ”puuttumisella ongelmiin” sama jatkokoulutuskelpoisuus kuin suomalaisille nuorille.

Tavoite on, että hallitus antaa esityksen kokeilulaista alkuvuodesta 2010. Onkin viimeinen hetki alkaa parantaa kotoutusta. Hyvä kysymys onkin, miksi näin myöhään ja miksi kyseessä on vain kokeilulaki, johon osallistuu vain rajattu määrä kuntia.

Edelleen, kotoutus kaipaisi jonkinlaista systemaattista, yleistä ja yhtäläistä otetta; siis aivan suomalaisen peruskoulun tapaisesti. Syrjäytymisen kustannukset kasvavat nopeasti kotoutuksen kustannuksia isommiksi, ja ns. hyvän kotoutuksen saaneet myös työllistyvät muita helpommin.

Olisi hyvin monen osapuolen etu, että kotoutuksen ”maine” tuottaisi samankaltaisen perusmaineen, kuin esim. peruskoulun suorittaminen. Lisäksi, koska kotoutuksen tavoite on myös tapojen ja yhteiskunnallisten funktioiden omaksuminen, vain systemaattinen ja määrätietoinen opetussuunnitelma, mielellään yleisesti ja yhtäläisesti, auttaisi eniten.

Maahanmuuttokeskustelu puolestaan ”kotouttaa” suomalaisia muuttuvaan tilanteeseen, maahanmuuttajien kotoutus jää puolitiehen, ellei muu yhteiskunta tule hieman vastaan. Suomessa keskustelu tuntuu juuttuneen kahden leirin nahisteluun, kumpikin leimaa toisiaan, ja todellisuudessa kumpaankaan leiriin ei täysin ”puhdasverisesti” kuulu enemmistö ihmisistä. Media auttaa tuossa asetelman muodostamisessa, omista lähtökohdistaan, ja korostaa dramaattisimpia mielipiteitä.

”Kriittiset” ovat tietenkin se ensimmäinen leiri. He pelaavat mielipiteillä, jotka taloustilanteen myötä kovenevat. He eivät tunnu tunnustavan tai ymmärtävän sellaista lähtökohtaa, että voimassa oleva laki on pohja, jolta keskustelun tulisi lähteä. Uskomukset ja oletukset risteilevät kilvan fobioiden ja vihan kanssa. Maahanmuuttokritiikki on sekoittunut maahanmuuttajakritiikkiin, siis rasismiin. Useimmin kuultu keskustelun avaus on: ”En ole rasisti, mutta…”

Leimallista kriittiselle keskustelulle on sen lähtökohtien asettaminen taloudellisille premisseille tai tilastojen kuvaus liioitellussa muodossa. Kumpikaan lähtökohta ei tee oikeutta pakolaisuudelle tai humanitaariselle maahanmuutolle; ihmisten hädänalaista asemaa ei korjata noin, kun sekä kansainvälinen laki että Suomen omat lait harmonisoituina niihin turvaavat statukset. Tilastotieto ei koskaan ole ollut yleistyksen peruste; yksilöt elävät omanlaisinaan tilastoista huolimatta.

Lisäksi, kriittiset ovat kriittisiä myös jokaista parannusehdotusta kohtaan, ja esim. kotoutuksen parannuksesta puhuminen on heille vain suuri ongelma rahan takia. Syrjäytynyt maahanmuuttaja on heille se vallitseva totuus, ja jokainen keskiluokkainen ja esim. työssä käyvä tummaihoinen ”poikkeustapaus”, joka sotkee suomalaisten omat mahdollisuudet työllistyä.

Kriittisessä leirissä on myös niitä fiksumpiakin, mutta heidän äänensä jää usein nimenomaan leimallisen fobia- ja vihapuheen jalkoihin. Useiden kriittisten erityispiirre on tämän lisäksi olla kriittinen myös suomalaista erilaisuutta kohtaan; seksuaaliset vähemmistöt, naiset ja eri tavoin ajattelevat suomalaiset kelpaavat vihanpidon ja leimaavan puheen kohteeksi.

Äärikonservatiivisuus tarkoittaa siis hyvin ahdasta ”univormua” – tätä ei tosin voi pitää kaikkien kriittisten ominaisuutena. Osa kriittistä potee myös vainoharhaista islamofobiaa, ja korostaa samalla omaa kristillisyyttään, tosin lähimmäisenrakkauden siinä unohtaen. He sekoittavat jatkuvasti uskonnon ja sen poliittisen siiven, islamismin. Suurin osa muslimeista ei ole islamismin kannattajia.

Toinen, edellistä vastustava leiri, on antirasistinen, ja leimallisesti kulttuurirelativistinen. Heille maahanmuutto on rikkaus, ja kaikkea kulttuurisesti erilaista tulee arvostaa. He leimaavat nopeasti maahanmuuttokriittisetkin rasisteiksi, ja suhde esim. tasa-arvoisuuteen on ambivalentti; oma tasa-arvo on hyvin tärkeää, mutta esim. muslimikulttuurin tasa-arvo ei niin tärkeää, koska se on ”kulttuurista”.

Kulttuurirelativisteille maahanmuuttaja on aina yhteiskunnan ”koristaja” tai ”rikastaja”, huolimatta siitä, kuinka monta sukupolvea sitten yksilön vanhemmat tai isovanhemmat tulivat uuteen maahan. Tällainen asenne on ollut todellisen integraation este, siinä kuin rasismikin. Moni maahanmuuttaja pyrkii itse olemaan ”kunnon suomalainen” ja työskentelee kovasti saavuttaakseen ”normaaliuden”. Kulttuurirelativisti turvaa mielellään erityisoikeuksia maahanmuuttajille, myös siinä vaiheessa, kun he ovat jo hyvin kotoutuneet, ja sallii myös islamismin soluttautumisyritykset yhteiskuntaan.

Tämän joukon inspiraatio lienee Euroopassa toteutetussa monikulttuurisuuspolitiikassa (2000-l:n alkuun asti). Moni maa lähti seuraamaan mallia, ja on ollut Suomessakin monelle jonkinlainen roolimalli yleisestä hyvästä. Kriittisten nimitykset vihervasemmistolaisesta eliitistä saattavat pitää osin paikkaansa; vasemmistolaiset agendat Euroopassa sodan jälkeen loivat politiikkaa maahanmuuttoasioissakin, ja ”hippiaate” kyllä aikanaan eli myös tätä agendaa. Mutta Suomessa, jossa on kahden leirin vallitseva hegemonia; suuri osa antirasisteista ei edusta tätäkään leiriä.

On olemassa ainakin kolmas ja neljäs ”leiri”; siis tietenkin kriittisten hiljainen vähemmistö, maltillisia, joiden ääntä ei tahdo kuulla; heidän sanomansa on enemmän huoli kuin fobia ja viha- ja kritiikki kohdistuu hallintoon. On myös iso joukko ”suvaitsevaisia”, jotka haluavat integroitumisen tapahtuvan mahdollisimman hyvin, ja yhteiskunnan itsensä noudattavan yhdenvertaisuuslakia. Kumpaakaan tällaista leiriä ei kahden äänekkään leirin nimittely tavoita, ja nämä leirit kykenevät kommunikoimaan keskenään.

Suvaitsevaisten maltillisille Suomen laki on määräävä kattokäsite, ja ”kulttuurinen” alistuu yhdelle laille. Euroopasta saatujen kokemuksien mukaan se turvaa parhaiten yhdenvertaisuuden, mutta sallii monimuotoisuuden. On kiinnitettävä erityisesti huomiota myös sellaiseen kysymykseen, mitä esim. lailla voidaan määrätä. Nyt Euroopassa, kuten myös varmaan tulevaisuudessa Suomessakin, tapellaan kangaspalasesta; burka saadaan kyllä pois katukuvasta ”häiritsemästä” tasa-arvoisuutta, mutta tapahtuuko todellinen tasa-arvo silloin – tapahtuuko sitten jotain pahempaa? Islamismia vastaan ei voida taistella vain symbolien poistamisella.

Siis, juuri tämänkin vuoksi, korostan yleisen ja yhtäläisen, systematisoidun kotoutuksen merkitystä, sen funktio esim. tasa-arvon kouluttajan on tärkeä, ja sen pariin voitaisiin luonnollisesti ja mutkattomasti saada myös naiset, joita kontrolloidaan. Suomen laki turvaa uskonnonvapauden, ja sekularisaatio etenee muslimien parissa, samaan tapaan kuin suomalaisten keskuudessakin. Suurin osa maahanmuuttajista tulee omaksumaan uudet tavat ja lait varsin mutkattomasti. Pieni osa ei, ja sen kanssa pitää tehdä erityisesti töitä. Ja koskaan ei pidä unohtaa, että vain osa maahanmuuttajista on erityistuen tarpeessa; suuri osa on työkykyistä ja koulutettua. Maahanmuuttajien roolia ei saa sitoa yhteen luokkaan.

Ja kuten sanottu, maahanmuuttajat tarvitsevat kotouttamista ja tasa-arvon ymmärtämistä, mutta valtaväestö tarvitsee myös asiallista ja hyvää maahanmuuttokeskustelua ja syvällisempää yhdenvertaisuuden ymmärtämistä. Ja esim. juuri yhdenvertaisuuden ymmärtäminen koituu myös suomalaisten omaksi eduksi, siksi tavoitteet ovat tärkeitä yhteiskunnan kehittymisen takia.

Husein Muhammed

Kirjoittaja on vihreä lakimies, joka valmistelee parhaillaan työnsä ohella kirjaa muslimien kotoutumisesta Suomeen.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Vihreässä blogissa: http://www.vihreat.fi/node/4932

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Hantta (nimimerkki)

Suomi on epäonnistunut Astrid Thorssin kotouttamisessa.

Lasse Laaksonen (nimimerkki)

Kotouttaminen ei voi keneltäkään onnistua, jos kaiken pohjana oleva arvomaailma on väärä ja vääristynyt. Voidaan ajatuskokeena tehdä seuraava: Jos Suomi olisi tunnustuksellisesti islamilainen maa, niin mitä arvoja Suomessa silloin noudatettaisiin ulkomailta Suomeen kotoutettavien ihmisten kohdalla?

Mutta Suomihan on tunnustuksellisesti kristillinen maa, luterilaiset + ns. oikeauskoiset (ortodoksit). Mitähän arvoja silloin voimme vaatia kaiken kotouttamisen perustaksi?

Suomi on myös leimallisesti perustuslakia kunnioittava maa. Mitähän arvoja silloin voitaisiin vaatia kotouttamisen perustaksi.

Suomi on EU:n jäsen. Mitähän arvoja silloin voitaisiin vaatia kotouttamisen perustaksi.

Suomen vanhoja arvoja ovat lisäksi olleet: järjellisyys, rehellisyys, työlle ahneus, koulu kaikille pojille ja tytöille, reilu meininki, reipas liikunta luonnossa, osaaminen, tasa-arvo muutenkin kuin sukupuolten välillä, siis vähäiset luokkaerot. Tiedämme, että kellokkaamme ovat tuon kaiken hylänneet 20 vuodessa, mutta emme hyväksy sellaista menoa enää.

Suomen yleisiä arvoja, joita emme sittenkään hyväksy, ovat olleet juoppous ja jätkämeininki. Tiedämme, että ne ovat olleet samanlaisia monilla sorretuilla kansoilla, kuten Amerikan intiaaneilla ja neekereillä, Australian aboriginaaleilla, Vietnamin ja Irakin sodasta palanneilla amerikkalaisilla, Afrikan neekereillä.

Kun em. perusasiat, arvot,on saatu selviksi, niin sitten voitaisiin ruveta miettimään, miten kotouttaminen voidaan suorittaa niin, että sen tuloksena on arvojemme syvällinen omaksuminen ja niiden mukainen elämä käytännössä.

Tiuskea Rakki (nimimerkki)

Jos nyt vaan toivotettaisiin tänne tervetulleiksi kaikki joita ei tarvitse viranomaistoimin kotiuttaa... kotoutuminen on ihan helppoa kunhan sen vaan haluaa tehdä.

Käyttäjän simomakela kuva
Simo Mäkelä

Hantta, Astrid Thors pitäisi ensin kiiruusti kotiuttaa ministeriöstä...sekin riittäisi.

Jato (nimimerkki)

Kotouttamisen osittainen epäonnistuminen tähän asti tulee ikävä kyllä leimaamaan tilannetta pitkäksi aikaa. Ja nuo kaksi mainitsemaasi ääripäätä, kriitikot ja antirasistit tulevat pitämään huolen siitä, ettei varsinaista keskustelua kyetä käymään vielä hetkeen.

Itselleni heräsi lähinnä kysymys eri kulttuurien sopeutumisesta Suomessa, sekä suomalaisten sopeutumisessa eri kulttuureista tulleisiin henkilöihin. Itse työskentelen monikulttuurisessa työympäristössä ja voin todeta työyhteisön suhtautumisessa eroavaisuuksia, riippuen mistä päin maailmaa työntekijä on kotoisin.

Mikä on alustajan mielipide eri kulttuureista kotoisin olevien henkilöiden kotouttamisen onnistumisesta yhdellä tavalla? Eli voiko Keski-Aasiasta, Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleita maahanmuuttajia kotouttaa samalla kaavalla?

Silinteri (nimimerkki)

Miksi Suomeen tarvitaan väkeä, jotka tarvitsevat 'peruskoulua vastaavaa' kotouttamista?

Hantta (nimimerkki)

Kaikista nopein tapa kotouttaa "turvapaikanhakijoita" on se että vähennetään avustuksia, silloin on pakko oppia Suomea ja mennä töihin, ja kas kummaa silloin "turvapaikan" hakijoiden määrä laskisi kummasti, mistäköhän se voisi johtua?

Frank (nimimerkki)

#1: Niin totta. Tanten Astridin mongerrus on todella käsittämätöntä, puheesta on mahdotonta saada tolkkua. Kotoutus epäonnistustunut jo ties kuinka monennessa sukupolvessa!

Inex (nimimerkki)

Kyllä kai ns.suvaitsevaisetkin ymmärtävät sen, että he vain lisäävät rasismia ja ennakkoluuloja leimaamalla ja yrittämällä kieltää keskustelun. Ei tämänkaltainen keskustelukulttuuri ja hyysääminen tai hyssyttely palvele yhtään ketään. Ongelmat otetaan aidosti pöydälle ja ne ratkotaan jos jotain ei kiinnosta elää Suomessa lakien mukaan tai ei halua kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa miesten ja naisten välillä niin näihin ongelmatapauksiin puututaan, eikä ymmärretä aina loputtomiin asti näitä ihmisiä.

Ihmisten ei tarvitse ymmärtää väkivaltaa, ennakkoluuloja tai naisten alistamista oli sitten tekijänä suomalainen mies, nainen, maahanmuuttaja tai vihreä mies Marsista.

Mr. Fockr (nimimerkki)

Mielestäni maahanmuuttoa pitäisi yksinkertaistaa eikä suinkaan monimutkaistaa :)

http://www.youtube.com/watch?v=hyipWCVPIeI

Tarkoitan, että jos on selkeät säännöt kaikille, niin syntyy vähemmän kaikenlaista kitkaa ja onnettomuusriskejä kun kaikki tietävät "liikennesäännöt".

T Ite (nimimerkki)

Kirjoittaja on vihreä lakimies - ja sen huomaa. Vanhat fraasit kyllä sujuvat, mutta konkretie puuttuu.

Ranska, Britannia, Ruotsi, Hollanti, Italia, Kreikka jne. Kuinka niissä on kotouttaminen onnistunut? Onko Viro kulttuurin takapajula, kun se ei ole lähtenyt mukaan muodikkaaseen katukuvansa värjäämiseen? Kuinkas ne kansainväliset sopimukset eivät koskekaan Viroa? Tai Kreikkaa? Onko kysymys vain siitä, että ne eivät alistu hyväksikäytettäväksi houkuttelevista mainosfraaseista huolimatta. Ovatko ne realisteja?

Katselin aikaisemmin illalla TV-dokumenttia Tie Närpiöön. Siinä kerrottiin, että pienessä kaupungissa työskentelee 30 eri kansallisuutta, suuri osa vihannesviljelyssä. Ohjelmassa ei kuvattu, haastateltu tai edes mainittu ainoatakaan kasvihuoneessa ahkeroivaa somalia. Ei syntynyt yleensäkään sitä käsitystä, että helpotusta työvoimapulaan olisi tullut turvapaikkajärjestelmästä.

Käyttäjän nuun kuva
Dari-anne Suomalainen

Muslimien kototouttaminen Suomeen .

Meidän varmaan tulisi ottaa mallia siitä, kuinka muslimimaat kotouttavat länsimaisia tai juutalaisia omiin maihinsa.

Valitettavasti olen kuullut, että islamilaisissa maissa vainotaan kaikkia toisin uskovia. Blogisti voinee valottaa asiaa, jos olen väärässä.

Mr. Fockr (nimimerkki)

#12. Kesämökillään juhannuksen aikaan saunapuhtaana ja tuhdin grillimakkara-annoksen ja muutaman kossupaukun jälkeen maajusseja eukolleen manaileva ja kalaverkkoja laskeva Afrikasta tullut muslimi se on kotoisimmillaan! :)

Taitaa olla matkaa....

Petsaus (nimimerkki)

Kotoutusta ja kotoutusta.

Onko mitään hinta lappua olemassa?

Vai onko tämä loputon kaivo?

Miten 90%:sti luku- ja kirjoitustaidottomat ihmiset ovat suomelle ns. voimavara?

siviilitarkkailija (nimimerkki)

Husein on pelkkä julistaja, ei keskustelija.

Mies Shanghaista (nimimerkki)

Ei suomalaisten velvollisuus ole kotouttaa ketään. Maahanmuuttaja kotouttakoon itse itsensä eli hyväksyköön suomalaisten tavat ja perinteet. Ellei maahanmuuttaja tähän kykene tai halua, niin poistukoon maasta.
Tietenkin maahanmuuttaja voi säilyttää omat tapansa, uskontonsa ja perinteensä, mutta niiden harjoittaminen ei saa häiritä suomalaisia tai suomalaisten uskonnon, tapojen ja perinteiden noudattamista.
Ei voida vaatia, että suomalaiset sopeutuisivat maahanmuttajiin. Vaatimus on mahdoton, sillä Suomessa on kymmeniä kansallisuuksia. Kohteita on siis liian monta. Ainoa ratkaisu on, että maahnánmuuttajat sopeutuvat suomalaisiin, kohteitahan on vain yksi.

Hantta (nimimerkki)

Eurooppa on täynnä esim. kiinalaisia ja vietnamilaisia mutta ei heitä näy autoja polttamassa ja heidän työttömyysprosenttinsa on erittäin pieni samoin rikosrekisterinsä. Missä oli kotouttaminen ja sosiaaliturva kuin Suomalaiset lähtivät kielitaidottomina esim. Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Austraaliaan TEKEMÄÄN TÖITÄ.

raha kiertää (nimimerkki)

Verrattomimmat säästöt saavutetaan tietenkin sillä että nämä kultamunat kotiutetaan viipyymättä kotiinsa ja nykypolitiikalla tiliä tekevältä demlajoukkolta apureineen katkaistaan veronmaksajien kustantama rahoitus. Sitten kun kokoomuslaiset ja muut vihersosialistit eivät saa enää ruikattua lainoja ulkomailta ja myytyä kansallisomaisuutta pilkkahinnalla tämä tapahtuu jollain aikataululla.

Käyttäjän kth36 kuva
Teuvo Havia

Eiköhän kunnilla ole jo omiakin murheita aivan tarpeeksi ilman turvapaikan hakijoidenkin kotouttamista. Kotouttakoon ne, jotka koko touhusta ovat vastuussa.

JST (nimimerkki)

Haasteita riittää jos 16 vuotiaan lukutaidottoman 1 vuotinen "kotouttaminen" aiotaan saada vastaamaan samanikäisen suomalaisen koululaisen peruskoulun käyntiä. Jos lähtökohta on nolla niin yhdessä vuodessa ei paljon muuta opita kuin luku-ja kirjoitustaito, ei voida edes puhua mistään 8 vuoden peruskoulun ala-tai yläasteen oppimääristä.

Suomeen on saatava valikoiva maahanmuutto, kuten Kanadassa tai Australiassa, ja sen lisäksi toki humanitäärisistä syistä ns kiintiöpakolaiset.

Sosiaaliturva- ihmiskauppa retkeily on saatava loppumaan, siihen ei ole meillä suomalaisilla veronmaksajilla varaa eikä halua.

Jari-Petri Heino (nimimerkki)

Kerroppas minulle Husein, miten se kotoutus tapahtuu kun samaan aikaan tulee lisää jengiä ovista ja ikkunoista?

Miksi meidän pitää "kotoutua" muualta tulleiden tapoihin, (koululaitos, julkinen sektori yleensä), mutta eräillä ryhmillä on ollut aikaa kotoutua jo 20-vuotta, eikä siitäkään ole kaikkien kohdalla tullut mitään.

Miksi tarkoituksenhakuisesti niputat maahanmuuttajat samaan ryhmään?
Eipä ole kovasti kotoutumisvaikeuksia muilla, kuin muslimeilla ja sitä totuutta ei selittelyt poista?

Miksi?

TP (nimimerkki)

Husein:
"He eivät tunnu tunnustavan tai ymmärtävän sellaista lähtökohtaa, että voimassa oleva laki on pohja, jolta keskustelun tulisi lähteä."

Höpsis.
Laki ei ole luonnonlaki vaan kaikki lait säädetään eduskunnassa. Siksi kaiken keskustelun lähtökohta on kansan tahdossa.

Toisekseen, jos lukemattomista epäkohdista ei keskusteltaisi kriitikoiden avustuksella, ei niistä keskusteltaisi ollenkaan. Eliitti ja Media pääsisivät täysin estoitta hokemaan "maahanmuutto on rikkaus ja voimavara" -skeidaansa.

Jeppe (nimimerkki)

Maahan ei pidä missään tilanteessa laskea "kotouttamista" tarvitsevaa väkeä.

Hantta (nimimerkki)

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon rahaa on pantu esim. suomen mustalaisten "kotouttamiseen" vuosien varella, sama meno vain jatkuu, valtava työttömyys, he tekevät prosenttuaalisesti enemmän rikoksia kuin valtaväestö, meillä on ilmainen peruskoulu ja oppivelvollisuus mutta vieläkään monet mustalaiset eivät mene kouluun tai ainakin jättävät peruskoulun kesken, eli rahat on mennyt kankkulan kaivoon. On todellä törkää syyllistää valtaväestöä kaikista heidän ongelmistaan ja luulisi että olisimme oppineet jotakin "kotouttamisesta".

Käyttäjän simomakela kuva
Simo Mäkelä

Niin (#6), miksi tänne yleensä otetaan niin mahdoton määrä ihmisiä kotoutettaviksi, varsinkin kun heidän kotouttaminen on vaativaa ja kallista ja tuloksetkin tuskin tyydyttäviä edes.

Tämän "ongelman" volyymia olisi helppo pienentää poliittisella päätöksellä humanitaaristen pakolaisten määrästä.

Hannele Kosonen (nimimerkki)

Niin, valtio ei ole kuulemma korottanut kotoutuksen yksikköhintaa yli kymmeneen vuoteen, ja kuntien mielestä ne on jätetty heitteille. On kuitenkin muistettava, että 20 v. sitten kunnat saivat itsemääräämisoikeuden rahojen jakoon, kun valtion korvamerkintä loppui.

Sen tuloksena kunnat ovat onnistuneet säätelemään rahoituksen kuralle mm.ennaltaehkäisystä säästämisessä, tyyppiesimerkki perhetyö 3500e /v. vs. huostaanotto 55 000 e/v. Ja tämän lisäksi kukaan tuskin voi olla tyytyväinen yksityistämisen kustannuksiin esim. terveydenhuollossa. Kouluihin ei riitä resursseja, vanhustenhuolto kärsii jne.

Mutta jollei nyt suhtauduta vakavasti kotoutukseen, leikitään tulella. Syrjäytymienn maksaa valtavasti, ja lisäksi, turvallisuustilannetta voi itse kukin tarkkailla esim. Euroopan suurissa maahanmuuttajakeskuksissa.

Siis ihan yksinkertaisesti; kotoutus maksaa, mutta niin maksaa syrjäytyminenkin. Mikä siinä niin mättää, että kotoutuskoulutus olisi vieläpä vastikkeellista- siis ei tuloja, jollei osallistu? Onko sitten rakentavampaa maksaa kotona tai vastaanottokeskuksessa makoilusta? Ja onko hienompaa päästää koulutetut pois maasta, kun eivät pääse yhteiskuntaan sisälle?

Tämän takia ymmärrän varsin hyvin tuon vaatimuksen "peruskoulumainen". Siis jokainen meistä suomalaisista on koulutettu sellaisen mukaan, ja aikanaan valtio itse loi puitteet- nyt sitäkin operoi kunta (ja säästää sielläkin vääristä paikoista, aiheuttaen lisää kustannuksia). Minä toivon valtion ottavan ohjaamis- systematisoimis- ja rahoitusvastuun- ja totta totisesti siellä nähdään hyvin nopeasti, mitä syrjäytyminen maksaa, ja miten paljon pahaa sellainen maallemme aiheuttaa. Ja kunnat pääsevät sitten suorittamaan tätä systematisoitua ja hyvin suunniteltua kototutusta turvatulla rahoituksella.

Muuten, jollei joka ikiseltä taholta ympäri valtakuntaa, myös kuntien omista yksiköistä, tullut viimeisen 20 vuoden aikana pyyhkeitä, olen kuuro. Mutta kunnathan eivät kuunnelleet, ja nyt ovat ajaneet itsensä kuolleeseen kulmaan.

Ministeri Risikko on kuuluttanut sitä, että hyvät käytännöt on saatava käyttöön; samalla rahalla yhdessä kunnassa saadaan aikaan hyvät palvelut, toisaalla surkeat. Kuntien siis pitää todella parantaa ja kaikessa toimintaansa, nyt alkaa hurjana rahanmenona kostautua ne typerät säästöt koko nousukauden ajan . Sellaiseen ei enää ole varaa.

mm (nimimerkki)

Peruskoulu toimii opetussuunnitelmien pohjalta. Niiden perusteet ovat lakia vastaavassa asemassa, eli kaikkien peruskoulujen on opetettava samat asiat.
Kotouttamiskoulutukseen on olemassa vain suositus. Käytännössä jokainen opetuksen tarjoaja sorvaa opetuksen itselleen sopivimpaan muotoon.

Kotouttamiskoulutuksen hajanaisuuteen ja epäonnistumiseen vaikuttaa se, että opetuksen tarjoajia on joka lähtöön. Opetus voi olla mitä sattuu ja opettaja voi olla kuka tahansa. Aktiivisimmat kotoutujat tekevät tietenkin lujasti töitä oppimisen eteen ja oppivat. Monille kotoutus on vain pakollinen tapa viettää aikaa ja olla rahanjakosysteemissä.

Tämä systeemi on pyörinyt jo niin kauan, että korjaaminen on vaikeaa, erityisesti nyt, kun rahakirstun pohja jo häämöttää. Huseinin toivomaan arvostettavaan kotouttamiskoulutukseen pitäisi laatia opetussuunnitelma, määritellä tarkasti kouluttajat ja vaatia jollain tavalla päteviä opettajia.
Säästösyistä kuitenkin lipsutaan jopa lakien säätelemissä kouluissa yhä enemmän epäpäteviin sijaisiin.

Monet asiat yhteiskunnassa alkavat olla niin rempallaan, että maahanmuuttajia ja heidän kotouttamistaan kansa ei halua laittaa ykköstilalle. Mieluummin koko maahanmuuttosysteemi pitäisi laittaa remontiin ja taloustilanteeseen sopivalle tasolle.

jarski (nimimerkki)

Astrid Thors täytyy kotouttaa lobotomialeikkaukseen...

Hannele Kosonen (nimimerkki)

MM (27.)

Olen eri mieltä osin, muuten asiallinen kommentti. Suomessa on pienet määrät maahanmuuttajia, ja kotoutuksen kustannukset ovat erittäin kohtuulliset (verrataan vaikka kantasuomalaisen koulutuksen kustannuksiin). Kansainvälisten sopimusten takia meillä on tulossa jatkuvasti tietty määrä maahanmuuttajia, joilla ei ole koulutusta tarpeeksi Suomen kaltaiseen maahan. Ja siinä päädytään sitten rakentamaan lähtökohtaisesti syrjäytyneisen massoja, jollei asiaa korjata.

Nyt siis tosiaan sitä kototuksen yksikköhintaa jaellaan ja koitetaan korottaakin, että kotoutus alkaisi sujua. Aivan samat sanat, suositukset eivät riitä, ja ministeriöissäkin kannettaan huolta siitä, ettei kielikoulutus ja yhteiskuntakoulutus ala ajoissa. Jollei mitään standareja luoda, suositusten kirjavaan tasoon hukkuu rahaa vaikka kuinka. Senhän voisi organisoida ihan uudelleenkin.

Odotusaika syrjäyttää, ja ongelmat alkavat kumuloitua, ja siinä tullaankin ihan aiheelliseen kysymykseen. Kun esim. HS uutisoi eilen toisen polven maahanmuuttajien radikalisoitumisen uhista (leimaava termi se "toisen polven maahanmuuttaja") - kohdataan juuri sellaisia ongelmia.

Siis ihan lähtökohtaisesti, jollei maahanmuuttajille tule apua integroitumiseen edes kieliopintojen verran, on ihan turha kuvitella, että jostain muusta kuin syrjäytymisestä maksetaan tulevaisuudessa. Kantaväestö voisi todella Huseinin toivomuksen mukaan opetella parempaa maahanmuuttokeskustelua ja kotouttaa itsensä reaalitasolle.

Rva Perälä (nimimerkki)

"Osa kriittistä potee myös vainoharhaista islamofobiaa, ja korostaa samalla omaa kristillisyyttään, tosin lähimmäisenrakkauden siinä unohtaen."

Esimerkkejä, kiitos.

Mitä on mielestäsi lähimmäisenrakkaus? Esimerkkejä?

Igor (nimimerkki)

Muutin Australiaan 1989 ja kotouduin viikon sisällä töihin, eikä muita toimenpiteitä tarvittu.
Turvapaikanhakijoita ei sinne otettu vaan kaikki olivat siirtolaisia jotka tulivat töihin.
Suomi ei tarvitse sosiaaliturvalla loisivia.

Lsoosi (nimimerkki)

Turvapaikanhakijan kotoutus onnistuu parhaiten työn kautta. Vuodenajasta riippuen työt voisivat käsittää lumitöitä, risusavottaa, roskien keräämistä, kitkemistä pelloilla, jne.

Kotoutus voisi olla esimerkiksi syyskesällä seuraavanlaista: aamupuuron jälkeen kotoutettava viedään marjametsään ja takaisin ruokapöytään pääsee kun 10 litran ämpäri on täynnä puolukkaa/hillaa. Mustikkaa riittäisi vähempi, vaikkapa 6-7 litraa. Ruokapöydästä sitten kielikurssille ja sen jälkeen "Suomen lait ja tavat-kursseille", ja sitten suoraan pehkuihin, jotta jaksaa taas aamulla töihin. Sunnuntait olisivat aina lepopäiviä. Työpalkkaa maksettaisiin kaksi euroa päivässä tai puolet myydyistä marjoista saadusta käyvästä hinnasta. Ahkeruus siis palkittaisiin.

Tällä systeemillä jokainen turvapaikanhakija kotoutuisi takuulla nopeasti ja oikeaan maahan. Muutama valioyksilö saattaisi jäädä jopa Suomeen.

TP (nimimerkki)

29 Hannele Kosonen:
"Kantaväestö voisi todella Huseinin toivomuksen mukaan opetella parempaa maahanmuuttokeskustelua ja kotouttaa itsensä reaalitasolle."

Parempaa maahanmuuttokeskustelua?
"Kantaväestöltä"?

Oletko, Hannele, lukutaitoinen? Tämäkin ketju on täynnä "parempaa" maahanmuuttokeskustelua. Sen pääasiallinen sisältö on, että kieli-, luku- ja kirjoitustaidottomat ja muut sosiaalishoppailijat pysykööt poissa. Siinä on erittäin hyvää mamu-keskustelua.

Vaatimukset paremmasta kotouttamisesta jo täällä olijoille törmää muutamaan konkreettiseen ongelmaan:

1. Jotta kotouttaminen saataisiin toimimaan, vaaditaan rutkasti lisää rahaa.
2. Myös muita toimenpiteitä tarvitaan rutkasti lisää, esim. lainsäädäntöä.
3. Kaikki eivät suostu kotoutumaan.

Miksi kotoutuminen on onnistunut vain USAssa, Kanadassa ja Australiassa, joihin otetaan vain tiukan seulan kautta päteviä ja työkykyisiä maahanmuuttajia? Euroopassa ei ole yhtään hyvää esimerkkiä onnistuneesta kotouttamisesta. Mitä ovat ne konkreettiset toimet, joita täällä aiotaan tehdä eri tavoin kuin Ranskassa, Saksassa, Tanskassa, UK:ssa, Ruotsissa jne?

Aivan ensimmäiseksi tätä resurssointiongelmaa pitäisi alkaa selvittämään sillä, että tehdään KATTAVA ja LUOTETTAVA arvio mamujen KOKONAISkustannuksista. Sen jälkeen tehdään samanlainen arvio siitä, että montako miljardia tarvitaan lisää onnistuneeseen kotouttamiseen. Sen jälkeen esitetään tämä kokonaishintalappu kansalle. Thors on tähän mennessä kieltäytynyt tästä.

Järkevän mamu-politiikan esteenä ovat itse asiassa nämä maahanmuuttohitlerit, jotka haluavat piilotella kokonaisuutta sen ollessa liian karu.

Minulta ei tule yhdessäkään vaalissa ääntä näille mamu-hitlereille eikä heidän puolueilleen.

Frank (nimimerkki)

"Kunnat ovat olleet velvollisia toteuttamaan kotoutuksen tietyssä kolmen vuoden ajassa."

Valehtelet kuin vihreä tupaillassa. Mitään tuollaista yleistä velvollisuutta ei ole olemassa.

Hannele Kosonen (nimimerkki)

TP, kun tuollaisia termejä alkaa vilistä, siinä on asiallinen keskustelu kaukana. Olen tosiaan luku- ja kulunlaskentataitoinen ihminen. Sosiaalishoppailijoita ei voi olla laki turvaa kaikille saman minimitason, ja esim .EU-maiden välillä tapahtuu koko ajan palautuksia. Luku- ja kirjoitustaito on todella helpoin kototuksen osa.

Ja laskelmien mukaan 80 % lukutaidottomista on alaikäisiä, oppivelvollisuuden parissa. Suomen systeemi pystyy selvittämään 20 % aikuisten ongelmat kyllä, ja kotoutussuunnitelmissa näyttää olevan heillekin omat suunnitelmansa varattuna (kokeilulaki).

Igor, sinne meni minunkin sukuani, ja legendaa; Australia pisteyttää maahan pyrkivät työperäiset kyllä, mutta ottaa edelleen oman velvoitteensa mukaan turvapaikankin hakijoita, samoin USA. TP:lle samat terveiset, älä elä legendoissa, tuollaista kyllä selitetään täällä, mutta totuus ei ole siinä.

Frank, sellainen se aika lain mukaan on, ja sen puitteissa pitäisi saada kotouttaminen aikaan. Vaan nyt kieli- ja yhteiskuntakoulutukseen ei pääse tarpeeksi nopeasti, ja kuten sanottu, se on erittäin kirjavan tasoista.

Silurus (nimimerkki)

#0: Blogisti on selkeästi jo kotoutunut ja integroitunut osaksi nomenklatuuraa. Ihmisoikeusaktivistina varmaan silti tiedät, että pienin vähemmistö on yksilö ja että top-down -lähestymistapa mihin tahansa yhteiskunnalliseen asiaan loukkaa välttämättä yksilön-, eli ihmisoikeuksia.

TP (nimimerkki)

Niin, miten ihmeessä on mahdollista, että alaikäisiä ihmisiä tulee "pohjattomasta köyhyydestä" Somaliasta, Afganistanista ja Irakista tänne? Mitä vaatii suomalaiselta alaikäiseltä Somaliaan pääseminen? Lienee lähes mahdotonta. Kaiken huipuksi, miten ne onnistuvat tulemaan EU:n alueelle Suomen kautta, Suomen ollessa ensimmäinen EU-maa, jonka kamaralle he laskevat jalkansa? On täysin selvää, että kyseessä on tarkoituksellinen alaikäisten ja yläikäisten rahtaaminen tänne.

Nuo sinun 80 prosentin ja 20 prosentin luvut koskevat vain lukutaitoa, ei mitään muuta. Typistät tekstissäsi koko mamu-ongelman pelkäksi lukutaito-ongelmaksi.

Lisäksi näiden tänne rahdattujen afgaani-, somali- ja irakilaisalaikäisten saapuminen laukaisee automaattisesti perheenyhdistämisprosessin. Nämä perheenyhdistämisprosessin kautta tänne tuodut omaiset luokitellaan kaiken huipuksi työperäisiksi maahanmuuttajiksi.

Laki todellakin turvaa kaikille saman tukitason. Tämä onkin yksi perustavaa laatua oleva ongelma Suomessa. Siis meidän asumisperusteinen sossuturva. Sen takia yhdeksän lapsen somaliyksinhuoltaja saa nettona 4000 euroa/kk. Tämä on sulaa hulluutta.

Viittaat, Hannele, myös palautuksiin EU-alueella. Miksi niitä palautuksia ei panna täytäntöön kahdessa päivässä vaan 6 kuukaudessa? Ne muutamat EU-mustalaiset, jotka täältä ovat poistuneet, ovatkin mahdollisesti ainoat Suomesta poistuneet mamut. Suomessa annetaan näiden mustalaisten lisäksi muutamia muitakin kielteisiä päätöksiä vuodessa, mutta missään ei ole tilastoa siitä, että kuinka moni täältä ihan oikeasti poistuu. Itse epäilen, että äärimmäisen harva. Kummallista, että tästäkään ei ole selvää tilastotietoa.

Kiintiöpakolaisia ottaa EU:ssa vain muutama maa, yhteensä noin 4000/vuosi. Suomi ottaa näistä noin 750 eli 20 %.

Australin, USAn ja Kanadan on paljon "turvallisempaa" ottaa pakolaisia, koska siellä ei ole avointa sossun piikkiä auki näille tulokkaille heidän loppuelämäkseen. Muutaman lottovoittaja-pakolaisen tänne otto ja 99,99 prosentin jättäminen sinne "jonnekin" onkin koko kuva tästä pakolaistodellisuudesta.

Irak on turvallinen ja rikas maa, Afganistan on turvallinen maa (molemmissa tapetaan vain 2000-3000 siviiliä vuodessa, mikä on todella vähän 25 miljoonan asukkaan maassa) ja vain Somalia on oikeasti vaikeuksissa. Somalialaiset ovatkin paenneet turvallisiin naapurimaihinsa. Siellä heidän henkeään ei enää uhkaa kukaan.

Frank (nimimerkki)

#35: "Frank, sellainen se aika lain mukaan on, ja sen puitteissa pitäisi saada kotouttaminen aikaan. Vaan nyt kieli- ja yhteiskuntakoulutukseen ei pääse tarpeeksi nopeasti, ja kuten sanottu, se on erittäin kirjavan tasoista."

Höpönlöpön mitään automaattista "kotouttamisen" (missä koko termi on määritelty?) velvollisuutta on yhtään minkään lain perusteella millään kunnalla. Asia on tietysti eri jos SOPIMUKSEN perusteella jotain sovitaan, mutta LAKI ei velvoita kuntia sopimuksiin sitoutumaan.
Tuota asiaahan moni ministerikin on itkenyt, mutta turhaan...

lucifel (nimimerkki)

Ihmettelen mitä virallisella (ja tuskin ilmaisella) kotouttamisella saadaan aikaan, kun kaikista vähiten ongelmia on ollut niissä maissa, joissa tulijat eivät saa valtiolta avustusta, eivätkä apua kotoutumisessa.

Näin ulkosuomalaisena koko ajatus kotouttamisesta on oikeastaan aika absurdi. Ehkä maahantulijalle pitäisi tehdä maan lait ja tavat selväksi, tiukkaan sävyyn ja jättää sitten selviytymään omin neuvoin ja oman yhteisonsä avulla. Aikuisia tulee kohdella aikuisina, joilta odotetaan vastuunkantamista.

Hannele Kosonen (nimimerkki)

Frank, ota asioista selvää, ennenkuin puhut, soita vaikka ministeriöön.

Lucifel; pitää antaa tosiaan ne lähtökohdat, ja sitten kohti yhdenvertaisuutta; Suomessa puuhataan jo ghettoutumisen estämisohjelmiakin. Kai se ihan luontevaa on mennä opiskelemaan tai töihin kielen omaksumisen jälkeen. Ja nimenomaan tuolla varsin nopealla ja määrätietoisella kouluttamisella saadaan tuo aikaiseksi.

Kukaan ei ilmeisesti ole tullut tajunneeksi tätä myös esim. halpatyövoiman kannalta samanpalkkaisuuteen vievänä asiana. Ja myös huomattavana kustannussäästönä koulun ja kodin yhteistyön tehostumisen muodossa, jolloin myös nuorten ongelmat vähenevät. Ja tosiaan turvallisuuden kannalta vakauttavana agendana- edelleen syrjäytymisen kustannukset vaa´an toisella puolella ovat mittavat.

VMP! (nimimerkki)

Jos humanitääristen maahanmuuttajien lähtömaissa on niin KAUHEAT elinolosuhteet, niin miten on mahdollista, että ne alueet ovat vuosikymmen toisensa jälkeen maailman kärkimaita väestönKASVUN suhteen?

1800-luvulla Irlannissa oli "humanitäärinen kriisi" nimeltä perunarutto - sen seurauksena alueen väkimäärä VÄHENI 20-25%. Noin 50-60% tuosta vähennyksestä tuli maastamuuton seurauksena (ei "pakolaisuuden" - "turvapaikkoja" ei myönnetty, joten "pakolaisiakaan" ei nykymerkityksessä ollut silloin), ja loput KUOLIVAT.

Esim. Somalia ja Afganistan edustavat maailman kärkeä väestönkasvun suhteen, eikä Irakissakaan väestön lisääntyminen ole mitenkään vähäistä globaalilla mittakaavalla. Kyseisillä alueilla ei myöskään ole väestö vähentynyt vuosikymmeniin - kenties vuosisatoihin. Mikäli näillä alueilla eläminen olisi OIKEASTI niin vaarallista kuin turvapaikanmyöntöperusteet antavat ymmärtää, niin tuollainen väestönkasvu ei yksinkertaisesti olisi ko. alueilla mahdollista.

Teitä pissitään silmään, ja lujaa.