*

Husein Muhammed

Enimmäiskiintiöiden sijaan vähimmäiskiintiö maahanmuuttajaoppilaille

  • Enimmäiskiintiöiden sijaan vähimmäiskiintiö maahanmuuttajaoppilaille

Vaalien alla moni ehdokas on vaatinut, että maahanmuuttajaoppilaille pitäisi asettaa enimmäiskiintiö. Ehdokkaiden mielestä maahanmuuttajaoppilaiden määrä ei saisi ylittää tiettyä prosenttia koulun tai yksittäisen luokan oppilaista. Tarkkaa prosenttia ei kuitenkaan joko esitä tai esitetyt prosentit eroavat toisistaan huomattavastikin.

Käytännössä kaikissa Länsi-Euroopan maissa on suhteellisesti Suomea enemmän maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Muissa maissa ei ole tiettävästi vastaavia kiintiöitä.

Suomessa kiintiöitä perustellaan sillä, että monen maahanmuuttajataustaisen oppilaan kotikieli ei ole suomi – eli kielitaito on koulun alussa usein heikko. Liian monen heikosti suomea osaavan läsnäolo samassa luokassa vaatii opettajalta erityistä huomiota, mikä voi vähentää muiden oppilaiden mahdollisuutta saada riittävää ja tehokasta opetusta.

Jos taas koulussa on vain vähän suomenkielisiä oppilaita, maahanmuuttajalapsilla on huonommat mahdollisuudet oppia suomen kieltä. Kontaktit valtaväestöön voivat jäädä vähäiseksi.
Maahanmuuttajien asuttamilla alueilla on kantaväestönkin keskuudessa keskimääräistä enemmän huono-osaisuutta ja sosiaalisia ongelmia, mikä lisää opetuksen ja opettajien haasteita.
Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on erityisesti niillä alueilla, joissa asuu suhteellisen paljon maahanmuuttajia. Lisäksi maahanmuuttajaväestö on keskimäärin nuorempaa kuin kantaväestö, jolloin myös kouluikäisiä on enemmän suhteessa väestömäärään.

Aiemmin lapsen koulu määräytyi sen mukaan, millä alueella hän asui. Nyt valinnanvapautta on lisätty niin, että vanhemmat voivat päättää periaatteessa vapaasti, mihin kouluun lapsensa laittavat. Samaan aikaan jotkut haluavat rajoittaa maahanmuuttajataustaisten vanhempien mahdollisuutta valita edes lähikoulu lapselleen.

"Maahanmuuttajatausta" ei ole oikea kriteeri koulujen kohtaamien haasteiden ratkomiseen. Oppilaiden sulkeminen pois koulusta, "koska koulussa on liikaa maahanmuuttajia", olisi yhtä väärin kuin, jos suomalaissyntyisiltä koululaisilta evättäisiin mahdollisuus päästä lähikouluun sen perusteella, että sen "suomalaissyntyisten kiintiö" on täynnä.

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Osa on syntynyt Suomessa ja osaa kieltä yhtä hyvin kuin kantaväestöön kuuluvat koululaiset. Osa taas on vasta muuttanut maahan. Osa maahanmuuttajaoppilaista ei osaa riittävästi opetuskieltä, suomea, mikä vie opettajalta tavallista enemmän aikaa.

Ratkaisu ei kuitenkaan löydy sulkemalla nämä oppilaat koulusta. Tarvitaan tehokasta kielenopetusta niille, jotka eivät osaa opetuskieltä riittävän hyvin. Pitkällä tähtäimellä ainoa toimiva ratkaisu olisi vaikuttaa asiaan kaupunkisuunnittelun ja asuntopolitiikan avulla. Gettoutumisen välttämiseksi kaikista kaupunginosista ja kouluista pitää tehdä viihtyisiä.
Kohu-uutisten aikaansaamiseksi media hakee yksinkertaisilta vaikuttavia, mutta huonosti toimivia ratkaisuehdotuksia. Kunpa joskus kysyttäisiin avoimesti, miten mahdolliset ongelmat ratkaistaan. Uskoisin kaikilta tulevan kiintiöitä paljon parempia ratkaisuehdotuksia.

Toisaalta, jos kiintiöiden uskottaisiin olevan ainoa oikea ratkaisu, toisenlaiset kiintiöt toimisivat todennäköisesti paljon tehokkaammin: asetetaan maksimikiintiöiden sijaan minimikiintiöt. Jokaisen koulun tulisi ottaa vastaan esimerkiksi viisi prosenttia maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Oppilailta ei saisi evätä koulupaikkaa lähikoulusta, mutta heitä pitäisi houkutella myös kouluihin, joissa on jo paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Kiintiöt eivät siis koskisi suoraan oppilaita, vaan oppilaitoksia. Tällä hetkellä joissakin kouluissa parikymmentä, jopa kolmekymmentä prosenttia oppilaista on vieraskielisiä, kun taas toisissa kouluissa vieraskielisiä oppilaita ei juuri ole. Edelliset koulut ovat monesti lähiökouluja, jälkimmäiset keski- ja esikaupungin kouluja. Nämä ovat keskimäärin halutumpia. Myös osa maahanmuuttajavanhemmista laittaisi lapsensa mieluusti tällaisiin kouluihin.

Kouluille tavoitteeksi asetettu maahanmuuttajaoppilaiden minimikiintiö yhtäältä vähentäisi riskiä maahanmuuttajaoppilaiden kasautumisesta tiettyihin kouluihin. Toisaalta ne koulut, joissa on vähän maahanmuuttajataustaisia oppilaita, monipuolistuisivat ja niiden oppilaat saisivat kasvaa yhdessä erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa.

 

Kirjoittaja on Helsingin kaupungin opetuslautakunnan varajäsen. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, että hänestä tulee varsinainen jäsen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Lauri Korhonen

Mielenkiintoinen ehdotus. Muutama kysymys.

Perimmäinen ajatus on maahanmuuttajalasten pakkosijoittaminen kouluihin ja luokkiin joissa heitä ei ennestään ole?

Pidemmälle vietynä pakkosijoittamista uusille paikkakunnille jotta koulumatkat ei kasvaisi kohtuuttoman pitkiksi?

Kun luokkaan tulee yksi pitää jostakin saada toinen kolmas jne jotta vaatimus täyttyisi. Jos oppilaat loppuvat suomesta mistä saadaan lisää sopivan taustan omaavia? Saadaanko varmasti? Vai pidetäänkö kiinni oppilaitoskohtaisesta ajattelusta.

Jos toisessa luokassa on viisi ja toisessa yksi tehdäänkö pakkosiirto oppilasmäärien tasaamiseksi? Rikotaan siis jo syntynyt yhteisö. Kuinka se yksi voisi muuten kasvaa ja oppia toisten kanssa?

Ehtä tilanteissa jossa perhe muuttaa pakotetaanko toinenkin muuttamaan vai saadaanko jostakin korvaava lapsi.

Niin tai näin onko ehdotus varmasti mietitty loppuuun saakka yhdenvertaisuuden näkökulmasta? Ilmeisesti koska olet lukenut mies. Maallikolle hahmottaminen tuottaa vaikeuksia joten toivon että avaisit hieman.

Lisäksi pahoittelut jos olen ymmärtänyt jonkin asian avauksesta ja ajatuksesta sen takana jotenkin väärin.

Lisäys: Syntyi vaikutelma että maahanmuuttajataustaiset kaipaavat vertaistukea toisilta maahanmuuttajataustaisilta. Mikäli koulussa on sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajataustaisia silloin "oppilaat saisivat kasvaa yhdessä erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa."

Anteeksi mutta tässä haisee ihmislasten pakkoohjailu kanssakäymiseen. Ei vapaa valinta mahdollisuus jonka näkisin enemmän kuuluvan Suomalaiseen kulttuuriin.

Aivan kuin oltaisiin laittamassa vallitsevaa vapauden kulttuuria perusteellisesti uusiksi.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Minulla on uusi ja vallankumouksellinen ehdotus. Miten olisi jos ei asetettaisi minkäänlaisia kiintiöitä alkuunkaan? Tämä olisi tasa-arvoista, samat mahdollisuudet kaikille, kansallisuuteen katsomatta.

Lauri Korhonen

Unohdin ettei blogistilla ole ollut tapana käydä keskusteluja pelkästään tehdä avauksia. Siispä pahoittelut että tulin häiritsemään eli sekä kysymään ilmeisen typeriä.

Sakari Lehtonen

Näinhän se on. Me suomalaiset emme saa päättää asioistamme vaan se on annetava maahanmuuttajien edustajille kuten Huseinille. Vyöryrys jatkuu ja Suomi antaa periksi.

pekka numminen

Maahanmuuttajia koskevat kiintiöt ovat huonoja, koska "maahanmuuttajatoppilaat" ovat liian heterogeeninen ryhmä. Ryhmä muodostuu suurimmalta osalta Suomeen muuttaneiden ja Suomessa asuvien virolaisten ja venäläisten lapsia, jotka sopeutuvat koulujärjestelmään kohtuullisen hyvin. On myös paljon Euroopasta ja aasiasta muuttaneita, jotka on kasvatettu elämään suomalaisessa yhteiskunnassa.

Eikö voitaisi aloittaa käytännön tasolla ongelman ratkaiseminen käyttämällä ongelmasta sen oikeaa nimeä:

Muslimioppilaat ja heidän sijoittamisensa kouluihin.

Susanna Kinnunen

Kyllä kai varsinainen ongelma on oppilaiden ja osin vanhempien kielitaidottomuus.

En vastusta, jos kielitaidottomien opetuksessa käytetään enimmäisluokkakokoa / -kiintiötä.

Mielenkiintoinen paralleeli on minusta se, että ruotsinkielisissä kouluissa on (paikoin / usein?) kielletty oppilaita puhumasta suomea jopa välitunnilla(!), mutta en voisi kuvitella Sfp:n tulevan kaapista sellaisen vaatimuksen kanssa, että opettajan pitää voida vaatia suomen käyttöä suomenkielisessä koulussa.

Faktisesti suomen käyttö on oppilaan etu, mutta äidinkieli on perusoikeus. Perusoikeudethan menevät aina edelle - paitsi jos kyse on ruotsin puhuttamisesta.

Ruotsia osaamaton ruotsinkielisessä koulussa:
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?t=819

Heikki Knookala

mamut vain ruotsinkielisiin kouluihin niin saadaa kaikki rikkaus Suomessa kasvuun!

Toimituksen poiminnat